Lampisträskenin eteläpäässä, peltojen väliin jäävällä metsäisellä alueella on ainakin viisi rakennetta. Vuoden 1771 karttaan paikalle on merkitty torppa ja sen ympärille koillislounaissuuntaisesti haka, jolla on tarkenne Lands Måls hagan.
Rakenne 1: alueen keskellä, kallion laella on koillis-lounaissuuntainen 5,70x8,0 m kokoinen kivijalka. Pohjoisen puoleisella sivulla sen sisällä on 1,5 x 1,2 m kokoinen, tasainen kivikerran korkuinen rakenne, todennäköisesti tulisijan perustus, jonka yhteydestä löytyi myös käsin lyötyjä tiiliä. Kivijalan ulkopuolella oli kookas betonivalun fragmentti, mahdollisesti portaista. Todennäköisesti kyseessä on asuinrakennus.
Rakenne 2: Itä-länsisuuntainen 4 x noin 10 m rakenne, jossa selvästä lohkottuja (sivut 60–100 cm) kiviä niin, että ulkosivulle on asetettu kiven sileä, suora sivu. Näkyvissä on yksi kivikerta. Rakenne on selvin länsiosastaan. Havaintoja vaikeutti tiheä pusikko. Todennäköisesti kyseessä on rakennuksen kivijalka.
Rakenne 3: Itä-länsisuuntainen U:n muotoinen maavalli, jonka keskellä on kuoppa täynnä kookkaita halkaisijaltaan noin 60–80 cm lohkottuja kiviä. Ainakin yhdessä kivessä on selvästi muurausta. Rakenteen kokonaispituus on 6 m ja leveys 3,5 m. Oviaukko on itäpäässä ja sen edessä on romahtanutta sementtivalupalkkia. Maavallit ovat noin 1,5 m leveitä ja sisäpuolelta noin 1,5 m korkeat. Kyseessä on romahtanut maakellari.
Rakenne 4: Rakenteen 1 pohjoispuolella, hieman alempana loivassa rinteessä on lähes pohjois-eteläsuuntainen, särmikkäistä kivistä tehty matala kivilatomus. Kivien pitkät sivut vaihtelevat 40–100 cm. Rakenne on varsin epämääräinen, mutta selvästi sen etelä kaakkoisreunan kivet on ladottu niin, että suorat, sileät sivut on asetettu linjaan. Se on noin 5–6 m pitkä ja 2 m leveä ja kiviä on kauttaaltaan tällä alueella.
Rakenteesta 4 noin 5 metriä pohjoiseen on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 1,5 metrin hajanainen kivimuodostelma, jonka seassa oli kirkasta pullolasia. Rakennusten itäpuoleisessa notkossa oli vanhoja pelto- tai niittyojia. Rakenteesta 3 luoteeseen oli kivetty lähde tai kaivo (Rakenne 5). Alueen pellonpuoleisilla reunoilla, varsinkin eteläosassa oli kiviä, jotka vaikuttivat osin ladotuilta, osin pellolta raivatuilta. Mahdollisesti osa niistä voi olla haan ympärille tehdyn kiviaidan jäännöksiä.
Tulkinta: Ainakin vuonna 1771 olemassa ollut torppa, jonka ympärillä on ollut haka.
Torppa lienee ollut käytössä melko pitkälle 1900-luvun puolelle. Perustelut: betonivalufragmentit, kirkas pullolasi. Karttaan (1771) merkitty rakennus on mahdollisesti sama kuin pihapiiristä löydetty asuinrakennuksen kivijalka (rakenne 1).
Saman tien varressa idempänä on vanha rakennus, joka on 1800-luvulla tunnettu Svartpäran torppana. Nyt kohteena olevan torpan nimi 1700-luvulla on näin ollen tuntematon. Mahdollisia nimiä ovat esim. Sunnaberg torp ja Sandslätt. |