Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, maaperältään moreenipohjaisella, avoimella tunturipaljakalla, jossa kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Kohteen keskeisin osa vaikuttaa olevan moreeniharjanteiden välisellä, melko hiekkaisella tasanteella, noin 120 m etäisyydellä Vuolit Bierfejávrin rannasta. Kohteen halki kulkee ilmeisen runsaasti käytetty mönkijäura, jonka kohdalla pintaturve on rikkoutunut ja mineraalimaa tullut esille.
Kohteen kuvaus
Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, järven rannasta noin 120 m etäisyydellä, sijaitsee muodoltaan soikeahko tasanne, jonka halkaisija pohjois-eteläsuuntaisesti on noin 40 m ja itä-länsisuuntaisesti noin 20 m. Tasannetta ympäröivät pohjoisen, idän ja lännen suunnilta loivapiirteiset moreeniharjanteet, ja myös tasanteen eteläpuolella on matala harjanne, joka nousee tasanteen ja järven alavamman ranta-alueen välillä noin metrin verran tasanteen tasoa korkeammalle. Tasanteen halki kulkevalla mönkijäuralla havaittiin välillä X 7686069 / Y 3272714 – X 7686067 / Y 3272717 muutamia kymmeniä kvartsiitti-iskoksia. Iskokset olivat sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa hienorakeista kvartsiittia, enemmistö kuitenkin vaaleanharmaita. Mönkijäuran pohjoispuolelta, pisteestä X 7686070 / Y 3272715, löydettiin lisäksi vaaleanharmaa kvartsiittiydin. Ydin oli sammalikon seassa noin metrin päässä mönkijäuralta, jolta se ilmeisesti oli sinkoutunut mönkijän renkaan heittämänä. Tasanteelta poimittiin talteen kahdeksan iskosta, jotka kaikki sijaitsivat noin metrin säteellä pisteestä X 7686069 / Y 3272714, sekä uran viereltä löydetty ydin.
Mönkijäuran rikkomaa maanpintaa havainnoitiin tasanteelta molempiin suuntiin, ja tasanteen itäpuoleisen moreeniharjanteen päällä, muutaman neliömetrin laajuisella, lähiympäristöään hiekkaisemmalla kohdalla, pisteessä X 7686047 / Y 3272747, havaittiinkin uralla neljä kvartsiitti-iskosta noin kahden metrin matkalla. Välittömästi mönkijäuran eteläpuolelle, kvartsiitti-iskosten löytökohdan viereen, avattiin lapiolla noin neljännesneliömetrin laajuinen koekuoppa. Heti koekuopan pintaturpeen alla todettiin kaksi iskosta lisää, ja koekuoppaa ei kaivettu syvemmäksi. Koekuopan iskokset jätettiin paikoilleen, mutta mönkijäuralta iskokset poimittiin talteen. Kaikki neljä kyseiseltä paikalta talteen poimittua iskosta vaikuttavat olevan eri raaka-ainekappaleista iskettyjä. Hienorakeisin iskos on lähes mustaa kvartsiittia. Karkeampirakeisista iskoksista yksi on vaaleanharmaata, heikosti läpikuultavaa, selvästi juovikasta kvartsiittia, toinen vaaleanharmaata, juovatonta, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, ja kolmas keskiharmaata, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, jossa erottuu muutamia tummempia juovia. (YKJ.) |
takaisin
Koordinaatit
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012. Käsivarren erämaa-alue, Inventointi 2012 Sami Viljanmaa