Talonrauniot sijaitsevat 8 kilometrä Tulppiosta koilliseen Maskaselän eteläreunalla, Sokliaavan pohjoisrannalla Sokliojan länsipuolella, ns. Samperin veturitien molemmin puolin. Paikalla on kaksi talonrauniota ja näiden lisäksi yksi liesikumpu. Talonrauniot liittynevät Nuortin konesavottaan, joka toimi alueella v. 1913-1916. Talot lienevät olleet savottakämppiä.
Kohde tarkastettiin v. 2013 inventoinnissa, aiempia tietoja siitä ei ole. Paikalla todettiin kaksi talonrauniota sekä yksi liesikumpu Sokliojan länsirannalla olevalla törmällä. Samperin veturitie kulkee kohteen läpi, pohjoisimman talonraunion eteläpuolelta, josta se on jatkunut itään Sokliojan yli ja länteen Sokliaavan talonraunioiden ohi noin 1,8 km päässä.
Ensimmäinen talonraunio (P272) on pohjoisin ja se on veturitien pohjoispuolella olevassa koivikossa. Hirsikehikon laajuus on noin 13 x 6 metriä ja kehikon sisällä näkyy useita maatuneita hirsiä, ehkä noudattaen huonejakoa talon sisällä. Osassa hirsiä näkyy palon merkkejä, mikä saattaa viitata siihen että nämäkin talot poltettiin talvisodan alkaessa suomalaisten sotilaiden toimesta. Talo on jokseenkin etelä-pohjois –suuntainen ja sen kaakkoiskulmassa on liesikumpu.
Veturitien eteläpuolella on liesikumpu (P273), jonka halkaisija on noin 3-4 metriä. Kummun ympärillä on maatuneita hirsiä, mutta ne eivät enää näytä muodostavan varsinaista rakennetta kummun ympärille, vaikka siinä varmasti sellainen onkin ollut.
Toinen talonraunio (P274) on alueen eteläosassa, veturitien eteläpuolella. Tämä rakenne näyttäisi olevan täsmälleen samanlainen kuin ensimmäinenkin talonraunio, ehkä kuitenkin lounas-koillinen –suuntainen. Huonejako on saattanut tässä rakennuksessa mennä niin, että liesikumpu (leivinuuni?) on sijainnut rakennuksen lounaisessa pienemmässä huoneessa (keittiö?) ja tämän huoneen ja isomman koillisen huoneen (makuusali) välissä on ollut väliseinä. Tämä on nimittäin vieläkin jotenkin erotettavissa korkeampana hirsirakenteena. Mahdollisesti lounainen huone on jaettu vielä kahteen osaan väliseinällä.
Nuortin konesavottaan liittyvät rakenteet eivät ole automaattisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niitä voidaan pitää kulttuuriperintökohteina, joista osan suojelua lienee syytä miettiä etenkin kun kyse on suhteellisen yhtenäisestä kokonaisuudesta osana maan metsätaloushistoriaa. |
takaisin
Koordinaatit
MV/497/05.04.01.00/2022 SAVUKOSKI, Malmio 3 ja 5, kivi- ja pronssikautisten asuinpaikkojen koekaivaus ja Samperin savotan veturitien dokumentointi ja kartoitus 2021. Tutkimusraportti