Fagersta mainitaan ensimmäisen kerran v. 1404 muodossa Fagrastadha, myöhemmin Fagerstaby ja Fagerstadby. Vuonna 1544 kylässä oli kolme tilaa ja v. 1556 yksi tila jaettiin kahtia. 1700 luvun alussa kaikki tilat olivat autioituneet. 1700-luvun alussa kahta tilaa alkoi viljelemään Porvoolainen kultaseppä Fabritius ja vuonna 1750 kolmatta tilaa Stefan Löfving Hommanäsistä. Tilat olivat: Mattas, Backas, Henrikas ja sen toinen puolisko Mickos. v. 1919 kaikki tilat yhdistettiin yhdeksi maakirjataloksi nimeltä Henrikas jota alettiin kutsua Fagerstan kartanoksi. 1920 luvulla kartanosta lohkottiin useita palstoja (lähde: Selen 1996: Porvoon pitäjä kautta aikojen I).
Vuoden 1710 Samuel Broteruksen kartalla on kaksi taloa. Lähempänä järveä, idässä oleva talo on silmämääräisen paikannuksen perusteella tien kaakkoispuolella, missä nyt pusikkoista joutomaata. Kyseisellä paikalla on ollut talo vielä 1900-luvun puolessa välissä ja senaatinkartalla paikalla on talo. Alue on nyt varsin sekoittunutta ja käsitellyn tuntuista, kuoppaista joutomaata. Alueella ei voi erottaa silmänvaraisesti pinnalta eikä käsikairauksissa vanhempaan asutukseen viittaavia merkkejä. Talojen paikannus v. 1710 kartasta on myös varsin epävarma. Vuoden 1752 kartalla on kolme taloa, jotka paikantuvat tarkasti. Talot 1 ja 2 sijoittuvat täysin rakennetuille alueille: taloja ja pihamaata.
Fagerstan kylätontilla ei ole siihen suoranaisesti liittyvää muinaisjäännöstä säilyneenä
Luonti: 2.6.2016 Viimeisin muutos: 5.1.2018
Tutkimukset
Timo Jussila inventointi 2015
Huomautuksia: Porvoo Fagersta - Voolahti - Gäddrag alueen muinaisjäännösinventointi 2015
Luonti: 2.6.2016 Viimeisin muutos: 29.12.2017
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.