Paikka sijaitsee noin Nurmojoen itärannalla, Isokoskentien varressa. Luukko on yksi Nurmon kantatiloista. Vanhin säilynyt tieto Luukosta, silloiselta nimeltään Erkkilä, on vuoden 1560 veroluettelossa. Isonvihan 1713–1721 aikaan tilan kohdalta kulki ratsutie ja kahluupaikka joen yli ja on mahdollista, että tilan rakennukset poltettiin useaan kertaan ohi kulkevien
joukkojen toimesta, kuten tiedetään käyneen vastarannalla Penttilässä. 1700-luvun karttojen mukaan Luukon talotontti sijaitsi suunnilleen nykyisen Yliluukon tilan kohdalla. Talo oli jakamattomana 1700-luvun lopulle. Halkomisten seurauksena muodostui kylä, jossa 1790 oli 2 taloa, 1845 4 taloa ja 1860 6 taloa. Taloja olivat mm.: Yliluukko (kantatalo),
Alaluukko, Luukko ja Rintaluukko. Talot eivät ilmeisestikään kaikki sijainneet talotontilla, vaan laajemmalla alueella nykyisen Isokoskentien varressa. Lisäksi Luukon mailla oli ainakin yksi 1700-luvulla perustettu sotilastorppa, Ylikorvanen ja kolme 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa perustettua torppaa. Nykyisin talotontilla on Yliluukon vanha päärakennus 1800-luvulta (talo on ollut pystyssä ainakin 1884-5, jolloin tuvassa on pidetty Nurmon ensimmäistä koulua) sekä niin ikään 1800-luvulta peräisin olevat talli, viljapuori-liiveri sekä Isokoskentien toisella puolella osa riihestä. Tallin takana on ollut hirsinen navettarakennus, jonka päässä sijainnut lautarakenteinen lato on osin yhä jäljellä. Lisäksi tontilla on ollut vielä
ainakin 1960-luvulla erillinen saunarakennus. Pihapiiriin on 1990-2000- luvuilla rakennettu toinen asuinrakennus ja suurehko konehalli. Talotontin eteläosa, piha-alue vanhan päärakennuksen edustalla vaikuttaa muokkaamattomalta, samoin rakennusten takaa laskeva rantaniitty. Koillisosassa kulkee vanhaa tielinjaa noudatteleva Isokoskentie ja
pohjoisosassa on Nurmojokeen laskeva oja sekä viljelty rinnepelto. nykypäiviin.
Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna
pihapiirinä. Alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä.
Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset ovat ainakin osin tuhoutuneet pihapiirin käytön ja 1990-2000-luvun rakentamisen seurauksena. Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen
maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. |
takaisin
Koordinaatit
Nurmo, Inventointi 2010 Timo Jussila