Vanhin maininta Hautjärvestä on vuodelta 1484, jolloin Tennilän käräjillä käsiteltiin omistusriitaa jonka yhtenä katselmusmiehenä oli Lauri Martinpoika Hautajärveltä. Kaksi vuotta myöhemmin käräjillä mainittiin taas hautjärveläinen katselmusmies, nimeltään Sipi, luultavasti Sipi Jussinpoika. Seuraavat asiakirjatiedot ovat vasta vuoden 1539 maakirjassa, jolloin Hautjärvi kuului Hämeen linnaläänin Tennilän hallintopitäjän Käikälän neljänneskuntaan.
Karttojen ja verotietojen perusteella Hautjärven vanhimpina asuinpaikkoina voidaan pitää vanhaa kyläkeskusta Latolan kohdalla, Henrichsdalin vanhaa paikkaa Sahajärven itärannalla, Hietasen kartanonpaikkaa sekä mahdollisesti erillään ollutta Ylöstaloa, jonka tarkasta sijainnista ei kuitenkaan ole tietoa. Kylässä on 1700-luvulla ollut useita torppia, joista osa voitaneen paikallistaa. Ainakin Rantalan ja Ruokolan torppien sijainti on jokseenkin selvä kylän pohjoisosassa ja Anttilan torppa kylän itäpuolella. Todennäköisesti myös vuoden 1782 peltojen vierelle ja keskelle piirretyt pienet tyhjät alueet kuvastavat myös torppien paikkoja. Näitä on Sahajärven itärannalla entisen Henrichsdalin kartanon ympärillä mm. Haapaniemen talon kohdalla, Pirttiniemessä ja kartanon molemmin puolin. Keskuskylän luona tällaisia kohtia ovat ainakin Tuomimäki, Purola, Paavola ja Mattila ja Hietasen kartanon luona Maijala. Osa näistä mainitaan edellä torppaluetteloissa 1780-luvulla. Torppien paikoilla on hyvin voinut olla asutusta jo aiemminkin.
Kyläasutukseen liittyviä rakenteita on säilynyt pääasiassa nykyisten rakennusten pohjois- ja koillispuolella, nykyisten rakennusten, tien 11770 ja joen välisellä alueella. Laidunalueen länsiosassa näkyi osittain maan-pinnalle kiviä, jotka saattaisivat olla kivijalkojen osia. Näiden koillispuolella rinteen reunalla erottui n. 2 x 3 m kokoinen ja n. 1 m korkuinen kivien sekainen maakasa, joka lienee peräisin puretusta rakenteesta. Latolan tilan alueelta suurin osa vanhasta kyläasutuksesta on tuhoutunut tilan rakennustöiden yhteydessä. Joitakin maakiviä, jotka voivat olla peräisin kivijalasta oli havaittavissa tonttialueen eteläosassa, Hietasen kartanolle menevän tien länsipuolella. Kylän alue on ilmeisesti jatkunut Pyssymäkeen asti tien 1633 lounaispuolella. Pyssymäen alue kasvoi suurelta osin korkeaakin heinikkoa joten tarkemmat havainnot alueelta jäivät vähäisiksi. Vanha tienpohja erottui selvästi, aina joen rannassa olleelle hylätylle kesämökkirakennukselle asti. Mäen luoteispuolella heinikossa erottui joitakin kumpuja, mutta selkeitä rakenteita tässäkään alueella ei havaittu. Alueen luoteisosan poikki kulkee maakaasulinja länsilounaasta itäkoilliseen. Pyssymäen ja Latolan tilan väliin jäi myös pieni metsäsaareke, jolla on voinut säilyä vanhemman kyläasutuksen jälkiä. |
takaisin
Koordinaatit
Saaren osayleiskaava-alue, Inventointi 2016 Petro Pesonen