Rantalan alue Sahajärven pohjoisrannalla näkyy asutettuna torpan paikkana jo Kuninkaan kartastossa (1780) ja isojakokartassa (1782). Asukkaiden (Taka-Rantala) mukaan alueella on ollut 1800- ja 1900-luvuilla kaksi torppaa: Etu- ja Taka-Rantala sekä mäkitupa näiden itäpuolella.
Etu-Rantalan alueella oli käytöstä jäänyt kellari (Rantalan)tien ja pihatien kulmauksessa. Kellari oli osittain tukkikasan alla. Kellari oli maanomistajan mukaan toiminut perunakellarina. Uudisrakentaminen on tuhonnut tontin keskiosasta kaikki mahdolliset varhaisemman asutuksen jäljet, mutta tontin reunoilla voi olla säilynyt kellarin lisäksi muitakin rakenteita, mutta niitä ei inventoinnissa havaittu.
Taka-Rantalan pihapiiri ei ole yhtä muokattu, mutta aivan pihapiirissä ei havaittu vanhempien rakennusten jälkiä. Sen sijaan pihan länsipuolella, istutetun lehtikuusimetsän takana, itäsisimmästä piharakennuksesta n. 30 m lounaaseen oli kivijalka. Rakenne näytti olevan n. 6 x 5 m kokoinen ja jotakuinkin koillinen-lounas-suuntainen. Nurkkakivet näyttivät muuta kivijalkaa kookkaammilta. Alueen ympäristöön oli muutama vuosi sitten istutettu koivua ja myös rakenteen ympärillä ja päällä kasvoi runsaasti heinää ja vesakkoa. Kivijalka erottui huonosti heinikossa, mutta maanomistajan muisteli, että kivijalassa erottui aiemmin kaksi huonetta ja uuni. Maanomistaja kertoi, että kyseisellä paikalla ei ole ollut rakennusta ainakaan 1870-luvun jälkeen. Maanomistaja kertoi, että läheisellä miilumäellä on hiilimiilu (ei tarkastettu), jota ilmeisesti on käytetty vielä 1900-luvun alkupuolella.
Rantalan kyläalueen kolmas vanha tontti sijaitsee Etu-Rantalan kaakkoispuolella. Taka-Rantalan maanomistajien mukaan tontti oli vielä 1900-luvun alussa mäkitupa. Tontilla ollut vanha asuinrakennus on purettu joitakin vuosia sitten ja paikalle on rakennettu hirsinen vapaa-ajan asunto. Aivan tien vieressä näkyi sammaloitunut kivirivi n. 5 m matkalla tien suuntaisesti. Kyse voi olla vanhan kiviaidan pohjasta tairakennuksen kivijalan osasta. Tonttia rajaa kaakossa n. 80 cm korkea sammaloitunut, vanha kiviaita. Piha-alueella voi olla säilynyt muitakin vanhempien rakenteiden osia.
Luonti: 17.2.2017
Tutkimukset
Petro Pesonen inventointi 2016
Huomautuksia: Pesonen, Petro 2017. Mäntsälä Saari, Kaukalampi, Levanto ja Hautjärvi. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 30.10.-1.11., 22.11. ja 29.11.2016.
Luonti: 17.2.2017 Viimeisin muutos: 14.12.2017
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.