Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Mäntsälä
kiinteä muinaisjäännös
Saari	1000030308

Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Saari mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1539 maakirjassa, jolloin sen nimenä on Rautasaari ja se kuului Tennilän pitäjään. Vuonna 1539 kylässä oli vain kaksi isäntää: Mikko Olavinpoika ja Hemmi Olavinpoika. Tilat jakautuivat kahtia ajan mittaan, mutta 1500-luvun sotavuodet tuottivat ongelmia. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylässä oli neljä taloa. Vuoden 1607 maakirjassa kylän kolmesta tilasta kaikki olivat olleet autiona jo useita vuosia. 1620-luvulta lähtien tilojen verot määrättiin armeijan alipäällystön palkkoihin. Yrjö Heikinpojan tilasta tuli ratsutila ja kahdesta muusta talosta tuli ratsutilan aputiloja. Saaren kantatilat ovat Perhe (myöhempi ratsutila ja kartano), siihen liitetty Mattila sekä aputiloiksi määrätyt Yllyllä ja Sihvola. Ratsutilan omistaja osti Yllyllän pian itselleen mutta Sihvola jäi sukuoikeustilaksi. Vuonna 1680 Saaren ratsutilan maat ja mannut todettiin heikkotuottoisiksi ja itse kylänkin sanottiin tuhoutuneen jokin vuosi sitten tulipalossa. Saaren ratsutilaa alettiin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa kutsua Saaren kartanoksi, kun sen omistajiksi tuli säätyläisiä.

Isojako toimitettiin Saaren kylässä vuonna 1786. Kylän liikamaille muodostettiin Jerusalem-niminen uudistila. Juho Sihvola määrättiin muuttamaan pois kantakylästä, koska hänen tonttinsa oli hyvin vesiperäinen. Vuonna 1809 Saaren kylässä oli viisi tilaa ja 11 torppaa. Itsenäiset tilat olivat Sihvola (Juho Sihvola), Sipilä (2 tilallista ja 1 torppa), Jerusalem (1 tilallinen). Saaren ratsutilalla oli 10 torpparia.

Saarella toimi Saaren Tulitikkutehdas vuosina 1905-1935 ja Saaren kartanolle perustettiin myös tiilitehdas vuonna 1917.

Vanhoista kartoista Kuninkaankartastolla Saaren kylä on merkitty tiiviihkönä talokeskittymänä Saaren kartanon kohdalle. Vuoden 1786 isojakokartalla Saaren kylän tilat on merkitty vanhan maantien risteyksen ympärille ja toisaalta Saarenjokeen laskevan pienen ojan itäpuolelle, jossa on nykyään ammattioppilaitoksen rakennuksia. Jerusalemin uudistilan maat on merkitty Vähä-Matjärven ympäristöön, mutta itse tilan paikkaa ei ole piirretty. Senaatin kartastosta Jerusalem kuitenkin löytyy Niemenkylästä, nähtävästi myöhemmän Niemelän tilan paikalla. Kalmbergin kartastossa myös Niemenkylän Löfkulla ja Stenbacka on merkitty taloiksi. Sihvolasta on kartta vuodelta 1910, jossa se on siirretty nykyiselle paikalleen Pohjoisen Pikatien varteen etelämmäs keskuskylästä.

Saaren vanhin asutus on kartanon ydinalueella olevalla mäellä sekä siitä länteen olevalla rinteellä, jossa on nykyään ammattioppilaitoksen rakennuksia. Saarella ei ole ollut useita torppia ja nähtävästi myöskään vanhempaa syrjäasutusta ei ole juuri ollut keskuskylän ulkopuolella. Kartanonmäen eteläpuoli ja joen rannalla olevat alueet ovat rakentamattomia ja siellä saattaa olla säilyneenä vanhan kylän kulttuurikerrosta ja rakenteita

Luonti: 17.2.2017 Viimeisin muutos: 1.12.2017

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Saari