Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama useista tukikohdista muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee Koverharintien ja meren rannan välisellä alueella. Tien itäpuolella on muuta ympäristöä huomattavasti korkeampi, 100 m leveä, rantaviivan suuntainen harjanne. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Taisteluhaudat, katetut konekivääriasemat, muut tuliasemat ja korsut sijoittuvat suurimmaksi osaksi edellä mainitulle harjanteelle tai sen pohjoispuolelle. Torjuntasuunnat ovat pääasiassa pohjoiseen tai luoteeseen. Myös harjanteen rannan puoleisella rinteellä on asemia. Ryssmalmenin kohdalla kulkee rantaviivasta noin 50 metrin etäisyydellä rannan suuntainen taisteluhauta noin puolen kilomerin matkan. Kohteen pohjoisosassa on harjanteen päällä aloitettu työmaa betonibunkkeria varten. Ainoastaan 20 x 25 m kokoinen pohjakuoppa, jonka syvyys on 3–4 m, on ehditty kaivaa. Kohteen eteläosassa, Koverharintieltä 50 m itään on kaksi mahdollista kranaatinheittimen asemaa. Ne näkyvät maastossa kuoppina.
Kaikki katetut rakenteet on purettu. Konekivääriasemien ympärille ryhmitettyjä tukikohtia on suojattu niiden eteen tai ympärille rakennetuilla panssarivaunun kaivantoesteillä, joiden leveys on keskimäärin 4 m ja syvyys 1,2 m. Kaivannot on jaettu poikkivalleilla 3 m pitkiksi osioiksi. Kohteen läpi kulkee osa luode–kaakko –suuntaisesta panssarivaunun kaivantoesteestä, joka alkaa Dragsvikenistä ja päättyy Ryssmalmenille. Estettä on kohteessa 620 m. Kaivantoesteen leveys on yläosasta 8 m ja alaosasta 1 m ja syvyys 2,5–4 m. Este on rakennettu suoraviivaiseksi, eikä sitä ole jaettu poikittaisvalleilla osioihin.
Kohteen eteläosassa on 290 m pitkä osio panssarivaunun kiviestettä. Estekivet ovat neljässä peräkkäisessä rivissä. Esteen leveys on 5 m. Pyöreähkön muotoiset luonnonkivet ovat kooltaan keskimäärin 1 m3 ja niiden korkeus on 0,8 m. Kivieste muuttuu lounaispäässään kaivantoesteeksi, joka jatkuu 200 m pitkänä rantaan asti. Kivieste on harvinainen panssarivaunun estetyyppi Hangon tukikohdassa.
Kohteen pohjoisosassa on Lappviksmalmarnan harjanteen eteläpuolella ollut kahdeksan parakkia, jotka rakennettiin maanpinnan tason alapuolelle. Ne ovat sijainneet vierekkäin koillinen–lounas -suuntaisessa suorassa rivissä. Parakit on purettu jo ilmeisesti sodan sytyttyä 1941 mutta niiden kuopat ovat edelleen jäljellä. Ne ovat kooltaan 10 x 40 m ja 2 m syviä. Osa kuopista on erodoitunut alle metrin syviksi painanteiksi. Parakeissa on ollut sisäänkäynnit kummassakin päässä, joissa ne erottuvat noin 1,5 m leveinä kaivantoina, jotka laskeutuvat kuopan pohjalle parakin pitkältä sivulta. Toisen pään sisäänkäynti on auennut itään ja toisessa päässä länteen päin.
Lappvikmalmarnan harjanteen pohjoispuolella, Koverharintien varressa on 45 x 150 m kokoinen telttamajoitusalue. Pahvitelttojen pohjakuopat ovat halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 0,2 m. Kuoppien välimatka on toisistaan 1,5–2 m. |
takaisin
Koordinaatit
MV/50/05.02.00/2018 HANKO, Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaava