Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus nro 53 ja 53a sijaitsevat kallion jyrkällä itärinteellä, Jokiniementien länsipuolella.
Varustus 53 on kaksiosainen valli. Sen eteläosa on hiekalla peitetty kivivalli, jonka pituus on noin 60 m ja korkeus 1–1,5 m ja siinä on neljä traverssia. Vallin eteläpäässä on noin 3 m x 3 m kokoinen painanne, joka on reunustettu lohkokivin. Vallin pohjoispää päättyy kiviröykkiöön. Vallin pohjoisosa on kallion päälle rakennettu hiekkavalli, joka on osittain kulunut miltei näkymättömiin. Pohjoisosan pituus on myös noin 60 m, korkeus parhaimmillaan 1,5 m ja leveys muutamia metrejä. Vallissa on yksi mahdollinen traverssi. Varustuksen torjuntasuunta on itä.
Varustus 53a sijaitsee vallin 53 eteläpuolella. Se on noin 30 m pitkä, hiekalla päällystetty kivivalli, jonka korkeus on 1–1,5 m ja leveys muutamia metrejä. Vallissa on yksi traverssi ja sen torjuntasuunta on itä.
Sirkku Laineen inventoinnissa lyhyt varustus 53 sijaitsee noin 40 metriä länteen, seuraavalla rinteellä, jossa ei vuoden 2024 inventoinnissa havaittu merkkejä varustuksesta. Nykyiset 53 varustukset on alun perin paikannettu linnoitustutkimusten karttojen ja vanhojen ilmakuvien perusteella ja tarkastettu myöhemmin maastossa.
Kohteet kuuluvat Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |