Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Ikaalinen
kiinteä muinaisjäännös
Wehuvarpeen kestikievari	1000031194

Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat kestikievarit
Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Muut nimet:	Varppeen kievari
Paikkatieto- selite:	Maanmittauslaitoksen Karttapaikka (kohteen arvioitu keskikoordinaatti)

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Wehuvarpeen kestikievarin paikka sijaitsee Ikaalisissa Vehuvarpeesta 1,8 km koilliseen ja Ikaalisten kirkosta 12 km länsilounaaseen tien vieressä Varppeen tilan eteläpuolella. Kohde on pellon länsipuolella oleva, heinää kasvava ja pääosin kyntämätön alue. Maanmittauslaitoksen sähköisessä kartassa paikalla on merkintä Muinaismuistoalue. Kohde sijaitsee historiallisen Kyrönkankaantien varrella. Jo keskiajalta periytyvä tie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1459. Wehuvarpeen tila mainitaan arkistolähteissä 1550-luvulta lähtien: ensin Kilvakkalan kylän ulkopalstana ja 1560-luvulta alkaen omana kylänään. Kestikievari on perustettu todennäköisesti 1700-luvulla. Kestikievarin alue on ollut vuoroin asuttu ja vuoroin autioitunut. Asutusta on ollut ilmeisesti ainakin 1500-luvulla ja 1600-luvun lopulta 1800-luvulle. 1900-luvun aikana asutus näyttää painottuneen tien pohjoispuolelle ja kestikievarin pihapiiri tien eteläpuolella on autioitunut.

Inventoinnissa (2020) paikalla todettiin usean rakennuksen jäännöksiä ja mm. kolme tulisijan rauniota. Lisäksi on löytynyt suurista luonnonkivistä rakennetun kaivon tai kivetyn lähteen jäännös, jonka halkaisija on n. 3 m. Kivirakenteen keskellä on veden täyttämä aukko, joka ulottuu vähintään 1,5 m syvyyteen.

Tie on kulkenut Vatulan etelänpuolella Vatulan harjua pitkin ja sen jälkeen nykyisen Varppeen tienovilta kohti Jämijärveä. 1700-luvulla tien linjausta on hieman muutettu. Tällöin kievari on ilmeisesti siirtynyt Soinin kestikievaritalosta Vehuvarpeeseen. Nykykartoilla oleva Vehuvarpe -nimi on liittynyt aiemmin koillisempaan, nykyiseen Varppen seutuun. Wehuvarpeen kestikievari on siten 1700-luvulla todennäköisesti syntynyt. Se on tuhoutunut osittain 1808-luvun alussa, mutta rakennettu uudestaan 1809.

Kirjallisissa lähteissä on maininta, että paikka olisi ollut autio 1600-luvun lopulla, jolloin se on otettu uudestaan käyttöön. Ikaalisten syyskäräjillä vuonna 1670 renki Lars Eerikinpoika ilmoitti, että aikoo ottaa käyttöönsä Vähävarven tilan, joka on ollut autiona Nuijasodan lopusta lähtien vuodesta 1597.

Kohteessa sijaitsee maakunnallisesti arvokas (M+) perinnebiotooppi Varppeen kievarin keto. Se on inventoitu osana Pirkanmaan perinnemaisemien inventointia 1990-luvulla. Inventointitietojen mukaan kohde on edustava ja siellä on jänöapilaa. Inventoinnin tietojen mukaan perinnebiotoopin alue on entinen Varppeen kestikievarin piha. Kohde on ollut laitumena 1900-luvulla. Muinaisjäännösalue käsittää koko perinnebiotoopin alueen.

Luonti: 17.8.2017 Viimeisin muutos: 21.1.2022

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Wehuvarpeen kestikievari