Miilun halkaisija on 21 m ja se on varvikon ja näreikön peitossa.
Täydennysinventointi 2018: Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pyöreä pohja nousee kumpuna noin 0,3–0,5 metriä muuta ympäristöä korkeammalle. Miilun pohjan halkaisija on 16 m. Miilun pohjakumpua kiertää kehänä seitsemän kuoppaa/lyhyttä ojaa, joiden leveys on 1 m ja syvyys keskimäärin 0,2 m. Miilun keskiosan poikki kaivettiin 2018 koeoja, jonka leveys oli yksi metri. Miilun jäännökset sijaitsivat tasaisen (tai mahdollisesti tasatun) luonnollisen hiekkakerroksen päällä. Pintamaan alla oli hiiltä sisältävä, tumma
maakerros, jonka paksuus oli 10–60 cm. Hiiltyneen kerroksen ja pohjahiekan rajalta löytyi jäännöksiä vaakasuorasta, palamattomasta, 4 cm paksusta puulankusta, joka on ilmeisesti ollut osa miilun pohja-arinaa. Miilun keskiosasta 2,5–3 m länteen havaittiin koeojan profiilissa pienellä alueella hiiltynyt kerros, joka jatkui alaspäin pohjan alla olevan vaalean hiekkakerroksen läpi. Jälki oli yläosastaan noin 55 cm leveä ja kapeni kartiomaisesti alaspäin. Kyseessä saattaa olla miilun keskellä pystyssä olleen napatukin ja sytytysjuotiksi
kutsutun ilmakanavan jäännös joltakin aikaisemmalta polttokerralta, jonka jälkeen miilua on koottu ja poltettu uudelleen mahdollisesti useita kertoja, jolloin sen pohjan koko on vähitellen laajentunut nykyiseen asuunsa.
Kohde tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä.
Luonti: 10.10.2017 Viimeisin muutos: 29.7.2020
Tutkimukset
Timo Jussila / Mikroliitti inventointi 2017
Luonti: 29.7.2020
John Lagerstedt ja Johanna Roiha /ARKE inventointi 2018
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.