Paikalla sijaitsee vanha kalkkikivilouhos ja ainakin neljä kalkkiuunin jäännöstä. Ympäristö on metsittynyttä ja aluskasvillisuutta sekä pensaikkoa on runsaasti. Kivilouhos on syvä ja jyrkkäreunainen, ja siinä erottuu lohkomispintoja. Suuremman louhosalueen länsipuolella on myös pitkänomainen kaivanto, josta lienee myös otettu kiveä. Suuremman louhoksen eteläpuolella on jyrkästi laskevan rinteen päällä/yläosassa rivi kalkkiuunien jäännöksiä, jotka erottuvat syvinä kuoppina. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeita, ja niiden pohjat ja reunat on kivetty. Paikoin kalkkiuunien pohjia kairatessa kiveyksen päällä oli havaittavissa noin 10 cm hiekkamaata, jonka joukossa näkyy runsaasti vaaleaa ja osin kiiltävää murua/jauhetta.
Paikallisen kansanperinteen mukaan (mm. Uusi Suometar 1879) Kuhmalahdella olisi sijainnut yksi niistä paikoista, joista olisi louhittu ja poltettu kalkkikiveä Hämeen linnan rakennustöitä varten. Myös Ulrik Rudenschöldin 1700-luvulla kirjoittamassa teoksessa Kertomus taloudellisista y.m. oloista Suomessa 1738-1741 mainitaan, että Kuhmalahdella tai Haapasaaren kylässä on ”muinoin” louhittu kalkkikiveä. Maininta saattaa viitata juuri Kivisalmen Kalkkivuoreen.
Huomautuksia: Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys 2016
Luonti: 16.11.2016 Viimeisin muutos: 28.12.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.