Alue on tarkemmin kartoittamatta.
1500-luvulta lähtien Utran koskissa on ollut kalastamoja. Vuosina 1754-56 kalastamojen uudistuksen yhteydessä kaikkiin viiteen salmeen rakennettiin padot sekä mantereesta Saunasaareen silta. 1700-lopulla perustettiin ensimmäinen saha, mahdollisesti koko Pohjois-Karjalan ensimmäinen. Kosken paartaalla oli myös tuulimylly. 1833 Arppe rakennutti Sahasalmeen uittokavavan. Utran kanava oli Suomen toinen sulkukanava. 1860-luvulla perustettiin jälleen saha. Avokanava rakennettiin 1847-53 välisenä aikana olemassa olevan venekanavan paikalle.
Sahan työväestön asumuksia on ollut Utransaaressa.
1910 tienoilla mantereen sahan paikalle rakennettiin yksiraaminen vesisaha, höyläämö ja mylly. Näiden toiminta jatkui 1950-luvun alkuun. Rakennukset purettiin sittemmin.
Saaren sahan paikalle rakennettii 1914-15 niputuslaitoksen kouru, jota käytettiin 1950-luvulle.
1951 valmistui Utran kanavan laajennus.
Luonti: 21.5.2018 Viimeisin muutos: 30.10.2023
Tutkimukset
Päivi Kankkunen/Museovirasto tarkastus 2015
Luonti: 21.5.2018
Erkki Härö/Museovirasto tarkastus 1978
Luonti: 24.4.2020 Viimeisin muutos: 24.4.2020
Timo Kantonen/Museovirasto inventointi 1996
Luonti: 24.4.2020
Minna Lönnqvist/Museovirasto tarkastus 1999
Luonti: 24.4.2020 Viimeisin muutos: 24.4.2020
Päivi Kankkunen/Museovirasto tarkastus 2020
Huomautuksia: Liittyy Vark-hankkeeseen, kertomus tekeillä.
Luonti: 23.9.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö