Kohde sijaitsee matalalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, joka työntyy koillisen suunnalta suolle läntisemmän Kattukaislammen luoteispuolella. Kohteen alue nousee ylimmillään noin kaksi metriä lammen pinnan tasoa ylemmäs. Niemekkeen länsipuolella kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen pitkä suojuotti, jonka keskellä virtaa Kaptukaisoja. Läntisempi Kattukaislampi sijaitsee miltei välittömästi niemekkeen kaakkoispuolella ja parisataa metriä kauempana samalla suunnalla itäisempi Kaptukaislampi. Kohteen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti Peurapäätä. Suojuotin vastakkaisella puolella rinne nousee vastaavasti lounaaseen
päin. Suojuotin molemmilla puolilla sijaitsee esihistoriallisia pyyntikuoppajärjestelmiä (kohteet Kaptukaislammet ja Kaptukaislammet 2).
Kohdassa x = 7571826 / y = 3519553 (YKJ) maaperän todettiin olevan noin neliömetrin alueella selvästi likaantunutta, tummaa, punertavan ruskeaa ja palaneelta vaikuttavaa. Likamaa-alueella ja sen lähellä oli maan pinnalla toistakymmentä palanutta kiveä, kuusi kappaletta palanutta luuta, muutamia kvartsi-iskoksia sekä kaksi sertti-iskosta. Paikalla vaikuttaa sijainneen kivikautinen tai varhaismetallikautinen nuotiopaikka. Palaneiden luiden kappaleet ja sertti-iskokset poimittiin paikalta talteen. Ainakin osa luista on peräisin suuresta nisäkkäästä, todennäköisesti peurasta tai hirvestä.
Asuinpaikan löytöalueen koillispäässä, kohdassa x = 7571832 / y = 3519564 (YKJ), havaittiin polulla noin metrin matkalla kymmenen erityisen hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsi-iskosta. Iskoskeskittymästä poimittiin otokseksi talteen kolme iskosta. Niemekkeelle, jonka kaakkoislaidalla löydöt sijaitsivat, ei kaivettu koekuoppia, joten löytöjen levintää ei voitu havainnoida maapaljastumien ulkopuolella. On kuitenkin ilmeistä, että asuinpaikan keskeisimmät osat sijaitsevat juuri niemekkeen kaakkoispuoliskossa, läntisemmän Kaptukaislammen läheisyydessä. |