Suomussalmi
kiinteä muinaisjäännös
Likolahti Hossa	1000034529
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     tervahaudat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	eteläinen tervahauta
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7257625 I: 604375 YKJ P: 7260662 I: 3604589 ETRS89/WGS84 Lat: 65.42446101° Lon: 29.24949625° ETRS89/WGS84 Lat: 65° 25.4677' Lon: 29° 14.9698' ETRS89/WGS84 Lat: 65° 25' 28.0596" Lon: 29° 14' 58.1865"

Kuvaus

Kohteessa on kaksi tervahautaa ja yksi tervasauna. Likolahden eteläisempi tervahauta sijaitsee kumpuilevalla ja rutikuivalla mäntykankaalla Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Lavajärven pohjoisrannalla. Matkaa tervahaudalta Lavajärven itäisimpään lahden pohjukkaan 60 - 70 metriä. Toisin kuin peruskartalle on merkitty, kulkee luontopolku välittömästi haudan lounaispuolitse. Maasto tervahaudan kohdalla kumpuilee voimakkaasti. Ainoana puulajina on mänty, aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta. Haudan päälle on kaatunut muutamia keloja ja oksia. Tervahauta on pieni, vain noin kahdeksan metriä halkaisijaltaan. Se on selvärajainen ja säännöllisen muotoinen ja erottuisi maastossa erittäin hyvin, jos sen päälle ei olisi kertynyt risuja ja kaatuneita keloja. Haudan vallit ovat vain noin pari metriä leveät. Niiden korkeus vaihtelee muutamasta kymmenestä sentistä puoleen metriin. Haudan keskellä on laakea painanne, joka on syvimmillään puolisen metriä. Painanteen halkaisija on noin neljä metriä. Minkäänlaista palokurua tai kuoppia ei haudan ympärillä ole näkösällä. Ränni on massiivinen. Sen pituus järvelle päin suunnattuna on 5 - 6 metriä. Uraa reunustavat selvät vallit, jotka ovat syntyneet sitä kaivettaessa. Ura on haudan kupeessa lähes 70 cm syvä ja se jatkuu lähes yhtä syvänä usean metrin matkalla. Tervahaudan valleilla on kunttakerroksen alla vahva nokikerros.

Luonti: 29.1.2019 Viimeisin muutos: 29.1.2019

Alakohteet

tervahauta

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, tervahaudat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7257665 I: 604365

Kuvaus: Tervahauta sijaitsee kumpuilevalla ja rutikuivalla mäntykankaalla Hossa retkeilyalueen lounaispäässä, Lavajärveä ja Isoa Syrjäjärveä erottavan niemen kannassa. Matkaa tervahaudalta Likolahden rantaan on vajaat pari sataa metriä ja Ison Syrjäjärven rantaan satakunta metriä. Näiden kahden lahden väliin jää leveä niemi, jonka kantaan tervahauta on tehty. Toisin kuin peruskartalle on merkitty, kulkee merkitty luontopolku välittömästi haudan itäpuolitse. Maasto tervahaudan kohdalla kumpuilee voimakkaasti. Ainoana puulajina on mänty, aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta. Hauta on yksittäisellä kumpareella, jolloin juoksutusura on saatu eräänlaiseen alamäkeen. Tervahauta ei ole erityisen suuri, vain noin 12 metriä halkaisijaltaan, mutta se erottuu selvästi maastossa säännöllisen muotoisena ympyränä. Hyvään erottuvuuteen vaikuttaa myös se, että aluskasvillisuus paikalla on hyvin matalaa. Vallit ovat reilun kolme metriä leveät ja korkeimmillaan puolisen metriä. Haudan keskellä on laakea painanne, joka on puolesta metristä koko metriin syvä. Haudan ulkoreunalla ei ole erityistä palokourua, myöskään yksittäisiä kuoppia ei ole ympäristössä. Haudan kairauksessa tuli esiin vahva nokikerros. Tervahaudan ränni on suunnattu alarinteeseen, kohti länttä. Ura on lähes kolmion muotoinen. Haudan reunalla se on yli kaksi metriä leveä, mutta se kapenee nopeasti. Kokonaisuudessaankaan ränni ei ole juuri kolmea metriä pidempi. Sen syvyys on metrin verran tervahaudan kyljessä. Tervahaudan päällä kasvaa joitakin täysikasvuisia mäntyjä, joista pari on jo kelottumassa.

Luonti: 29.1.2019

tervasauna

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7257593 I: 604399

Kuvaus: Mahdollisen tervasaunan jäänteet sijaitsevat kumpuilevalla ja rutikuivalla mäntykankaalla Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, aivan Lavajärven rannan tuntumassa, tervahautojen alapuolella. Maasto tervasaunan kohdalla kumpuilee voimakkaasti. Ainoana puulajina on mänty, aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta. Ainoa merkki mahdollisesta tervasaunasta paikalla on kiuaskiveykseltä vaikuttava kasa. Sen päällä kasvaa kolme suurta mäntyä. Neljä puu, kelo, on kaatunut jo aikoja sitten kasan päältä, mikä vaikeuttaa kiukaan alkuperäisen koon ja muodon arviointia. Muutama metri rannan suuntaan kiveyksestä on muutamia kiviä rivissä sammalen alla. Tässä on voinut sijaita seinä. Kiveys on suhteellisen säännöllisen muotoinen, 2.5 x 1.5 metrinen kasa, joka on valtaosin sammalen peitossa. puolisen metriä kasalta ylärinteeseen näyttäisi maata kaivellun siten, että kiuas ja mahdollinen lattiataso olisi jäänyt hieman rinteen maanpinnan alapuolelle. Jos tässä on ollut seinän paikka, voisi saunan yhden seinän pituudeksi arvioida nelisen metriä. Koska mitään hirsirakenteita ei ole jäljellä, jää tervasaunan alkuperäinen asu arvailujen varaan.

Luonti: 29.1.2019

Tutkimukset

Oili Räihälä / MH inventointi 2012

Huomautuksia: Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran natura-alueen kulttuuriperintöinventointi

Luonti: 29.1.2019

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran natura-alueen kulttuuriperintöinventointi 2012; Inventointi; 2012

kopioi linkki tälle sivulle: