Kohde sijaitsee Sotkajärven eteläpuolen hiekkapohjaisella kankaalla sekä sen eteläpuolella nousevalla jyrkällä hiekkamoreeniharjulla, jonka laella kulkee Lemmenjoen suuntaisen merkityn retkeilyreitin polku. Alueella kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää, joka on harjulla koivuvaltaista, mutta tasaisemmalla kankaalla lähempänä järveä mäntyvaltaista.
Kohde muodostuu kuudesta pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat kolmena erillisenä ryhmänä. Pyyntikuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat neljästä metristä neljään ja puoleen metriin. Ne ovat noin metrin syvyisiä ja niistä useimpia reunustaa vähintään kaksi metriä leveä maavalli, jonka korkeus on noin 20 cm – 30 cm.
Kohteen eteläisin pyyntikuoppa on kaivettu harjun laelle, melko kiviseen moreenimaahan, noin 140 metrin päähän Sotkajärven rannasta, noin kolmekymmentä metriä järven pintaa ylemmäs, harjun eteläpuolella sijaitsevan lammen koillispään pohjoispuolelle. Harjun laen leveys pyyntikuopan kohdalla on noin kuusi metriä, ja harjulla kulkevan retkeilyreitin polku leikkaa kuopan luoteisosaa. Polun käyttö sorruttaa pyyntikuoppaa ja siten uhkaa sen säilymistä.
Eteläisimmästä pyyntikuopasta noin sata metriä luoteeseen päin, noin kaksikymmentä metriä alempana, sijaitsee kolmen pyyntikuopan tiivis ryhmä Sotkajärveen kaakon suunnalta laskevan pienen lähdepuron notkon pohjoispuoleisella tasanteella, miltei notkon partaalla. Kuopparyhmä on noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta, hieman alle kymmenen metriä järven pintaa korkeammalla.
Kohteen itäisimmät kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat edellä kuvaillusta kuopparyhmästä noin 150 metriä koilliseen päin, Sotkajärveen pistävän niemekkeen tyvellä, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa korkeammalla.
Kohteesta dokumentoidut pyyntikuopat ovat pääosin hyvin säilyneitä ja visuaalisesti vaikuttavia, mutta ne eivät muodosta kovin selkeästi yhtenäistä pyyntikuoppajärjestelmää. Ajoitukseltaan kohteen pyyntikuopat ovat todennäköisesti esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella.
Pyyntikuoppa 1:n tuhoutumisen estämiseksi sen vieritse harjun laella kulkevalle merkityn retkeilyreitin polulle pitäisi rakentaa retkeilijöiden kulkua ohjaavat pitkospuut noin kahdenkymmenen metrin matkalle. Pyyntikuoppien 2-6 säilyminen nykytilassaan ei toistaiseksi vaikuta olevan uhattuna. |
takaisin
Koordinaatit
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013, Lemmenjoen kansallispuisto; Inventointi; 2013