Paikalla sijaitsi vuosina 1754–1797 professori Pehr Adrian Gaddin (12.4.1727 – 11.8.1797) koepuutarha. Pehr Adrian Gaddin tiedetään tutkineen koepuutarhassaan, jonka pääosa si-jaitsi Kakaolanmäen rinteessä ja toinen palsta Linnankadun ja Aurajoen välissä, noin 600 kasvilajin soveltuvuutta Suomen oloihin. Hän tutki erityisesti värikasvien, perunan, tupakan, hampun, öljykasvien ja hedelmäpuiden viljelyä, mutta puutarhassa viljeltiin jopa mulperipuita. Koekasvien joukkoon kuuluivat esimerkiksi morsinko, krappi eli värimatara, amerikkalainen väriruoho, hirssi, ja linssi.
Kakolanmäen rinteen puutarha-arkkitehtuuri noudatti todennäköisesti käytävä- ja istutuspenkkijäsentelyssään Linnén Uppsalan puutarhalle luotua mallia, jota sovellettiin myös vuonna 1756 Turun Akatemialle Piispankadulle valmistuneessa puutarhassa. Hyödyn ajan ihannepuutarha oli symmetrinen ja säännöllisiin kortteliin jaettu. Gadd sovitti ruutupenkkimallin Kakolanmäen rinteeseen oletettavasti terassien avulla. Vuodelta 1774 säilyneessä kuvaukses-sa kerrotaan, että puutarhassa oli aitauksia, jotka oli tehty pähkinä ja karviaismarjapensaista. Puutarhassa oli myös kolme "puukoulua" eli taimistoa, joissa kasvatettiin erilaisia ”ydin- ja kivihedelmiä”, joista toivottiin kasvavan hedelmiä kantavia puita. Niiden lisäksi siellä yritettiin kasvattaa paria kauppa-laivankapteeni Strandheimin syksyllä 1770 Espanjasta tuomaa viiniköynnöstä ja jokusta sahraminsipulia, lääkeyrttejä ja muita ulkolaisia ei-taloudellisia kasveja. Vielä vuoden 1828 asemakaavakarttaan Gaddin puutarha on merkitty 12 säännölliseen penkkikortteliin jaetuksi ja käytävillä jäsennöidyksi.
Puutarha säilyi ammattimaisessa puutarhaviljelykäytössä myös Gaddin kuoleman jälkeen; ainakin 1840-luvun vaihteeseen, jolloin se siirtyi ensin eversi Puttkoffskin ja tältä 1860-luvulla hovioikeudenneuvos J. E. Malmin omistukseen. Puttkoffskin ja Malmin aikana Kakolanmäen rinteen puutarha-aluetta uudistettiin Linnankadun vastakakkaisella puolella sijainneen palstan paikalle rakennetun asuintalon virkistyskeitaana. Vanhat penkkikorttelit korvattiin vähitellen polveilevilla käytävillä ja rinteeseen rakennettiin 1840-luvun alussa huvimaja. Se lienee korvannut Gaddilla ylhäällä rinteessä jo 1700-luvun puolivälissä olleen koristemaalatun huvimajan, jonka lisäksi Gaddin puutarhaan kuului laudoitettu ja punaiseksi maalattu talo, jossa värikasveja kuivattiin, ja värimorsinko-mylly (Vejeqvarn).
Huolimatta puutarhan paikalle rakennetusta yhdestä kerrostalosta on suurin osa (2/3) Gaddin koepuuutarhan alueesta säilynyt avoimena ja puistomaisena. Keväisin sen valtaa isokiurunkannus, mutta siellä viihtyy edelleen ainakin ukkomansikka ja erilaiset tädykkeet. Gaddin puutarha on ainoa kolmesta Turkuun 1700-luvuilla rakennetuista merkittävistä puutarhoista, joka on säästynyt voimakkaalta rakentamiselta. Akatemian puutarhan paikalla on nykyisin Sibe-liusmuseo ja Gadolinin puutarhan paikalle levittäytyy kerrostaloalue. |
takaisin
Koordinaatit