Kohde sijaitsee niemellä, joka pistää Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta. Niemi muodostuu kapeasta hiekkaharjanteesta, jonka lakiosa on noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, ja niemen tyven kaakkoispuolella nousee jyrkkä jokilaakson rinne Viipustunturien huippuja kohti. Niemellä kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää.
Ravadasjärven kaakkoisrannalta järven eteläosaan pistävän niemen lakialueen tasanteet vaikuttivat aluetta inventoinnin aikana havainnoitaessa maastonmuotojensa perusteella mahdollisilta esihistoriallisten asuinpaikkojen sijaintikohdilta. Otollisimmiksi oletetuille kohdille niemen alueella tehtiin harvakseltaan lapionpistoja, ja kahdessa kohdassa havaittiinkin jälkiä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Kyseisillä paikoilla lapionpistot laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuisiksi koekuopiksi, jotka kaivettiin kaivauslastalla.
Koekuoppa 1 sijaitsi paikalla P 7617412 / I 455840, keskellä harjanteen lakialueella olevaa halkaisijaltaan noin viisimetristä pyöreää painannetta, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Paikalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin yksi kvartsi-iskos, muutamia palaneita kiviä ja tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata. Kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löydettiin kvartsiiskoksia kaksi lisää sekä yksi kvartsiitti-iskos ja neljäkymmentä palaneen luun kappaletta. Koekuopan löydöt kerättiin talteen. Kuopan maannosta havainnoitaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä ja sen alla olevan likamaakerroksen paksuus paksuimmillaan noin viisitoista senttimetriä.
Koekuoppa 2 sijaitsi paikalla P 7617399 / I 455786, noin kuusikymmentä metriä koekuopasta 1 länsilounaaseen päin, keskellä harjanteen laella olevaa halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta. Paikalle tehdystä lapionpistosta löydettiin yksi kvartsi-iskos, ja kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löytyi iskoksia neljä lisää. Iskokset löydettiin huuhtoutumiskerroksen pintaosasta ja ne kerättiin talteen. Muita esihistoriallisia löytöjä koekuopasta ei löytynyt, ja paikalla todettiin olevan tavanomainen podsolimaannos.
Notkelmassa niemekkeen tyvellä, koekuoppien itäkaakkoispuolella, kohdassa P 7617390 / I 455939, havaittiin yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa.
Koekuopan 1 kohdalla vaikuttaa olleen tulisija. Asutus on ilmeisesti ollut varsin pitkäkestoista, koska maaperään jääneet ihmistoiminnan jäljet ovat selvät ja kulttuurikerros kohtalaisen paksu. Koekuoppa 2:n lähellä on työstetty kvartsia, mutta kyseisen kuopan muutamat löydöt voivat olla kertaluonteisen lyhytkestoisen toiminnan synnyttämiä. Koekuopista saatujen havaintojen ja alueen topografian perusteella on lähes varmaa, että niemellä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkapesäkkeitä, jotka voivat olla peräisin eri aikakausilta. Tämän vuoksi koko niemeä on syytä käsitellä muinaisjäännösalueena. |
takaisin
Koordinaatit
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013, Lemmenjoen kansallispuisto; Inventointi; 2013