Kohde sijaitsee Kaarestunturin kaakkoisreunalla, Kiimajängänojan latvoilla, talvitien/moottorikelkkareitin vieressä, sen molemmin puolin. Lehtomainen sekametsä jossa kasvaa tiheähkösti koivuja, kuusia ja muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuus on saniaisia, horsmaa, sammalia, kurjenjalkaa ja metsäimarretta.
Alueella on kolmen suuren kämpän jäännökset.
Kämppä 1, suuri kämpän jäännös joka on valmistettu suurista pyöröhirsistä, hirsien halkaisijat tyvestä 35–40 cm. Luode-kaakko suuntainen, koko 20,6 m x 10,2 m. Ainakin kolme väliseinää jäljellä joten rakennuksessa on ollut neljä huonetta. Länsinurkassa on säilynyt viisi hirsikertaa, muissa vähemmän. Hirsissä on ollut kuori päällä ja sammalta tilkkeenä, sisäseiniä ei ole tasoitettu. Yläpuoliset, sahalla tehdyt, suorakulmaiset salvokset. Hieman kattorakenteita on säilynyt. Lounaisseinässä on pieni kahteen hirteen veistetty valoaukko. Jokaiseen huoneeseen on vähintään yksi ovi, osaan kaksi, niiden karapuiden kolot ovat näkyvissä hirsien päissä. Ei jälkiä liedestä. Hirsien päällä kasvaa sammalia, ja kämpän alueella runsaasti koivuja. Rakenteiden perusteella mahdollisesti talli.
Kämppä 2, sijaitsee edellisestä koilliseen. Koko 18,4 m x 8,2 m. Suuri paritupamainen rakenne, eli huoneiden välissä on käytävä, josta ovet huoneisiin. Luode-kaakko suuntainen, luoteispään huoneessa on suuri kivilieden jäännös, koko 1,5 m x 1,5 m ja 50 cm korkea. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, vain pari hirsikertaa jäljellä, myös kattorakenteita. Sisällä kasvaa tiheästi koivuja ja puut ovat sammalen peittämiä. Mahdollisesti kaksipuoliset, sahalla tehdyt salvokset. Rakenteiden perusteella asuinrakennus.
Kämppä 3 sijaitsee ajouran kaakkoispuolella, se on kooltaan 16,3 m x 8,7 m. Luode-kaakko suuntainen, enimmillään säilynyt neljä hirsikertaa mutta pääosin vähemmän. Mahdollisesti kolme huonetta, sisäseinät on veistetty tasaisiksi, joten todennäköisesti asuinrakennus. Nurkissa on yläpuoliset, kirveellä veistetyt salvokset. Toisen huoneen kaakkoispäässä on liesikiveys, ja väliseinän nurkka on palanut tai ainakin hiiltynyt, ilmeisesti paikalla on pidetty nuotiota talvella.
Savottakämppäalue, joka rakenteiden perusteella voi olla 1900-luvun alusta. G.W. Forsströn kertoo muistelmissaan Kaaresselässä ja Kaarestunturilla hakatun ainakin vuosina 1901-1903, mahdollisesti kämppä on jo niiden hakkuiden ajalta. |
takaisin
Koordinaatit
Sodankylä kulttuuriperintöinventointi 2013. Sodankylän keskiosa; Inventointi; 2013