Köyliönsaari lienee ollut merkittävä asuinpaikka jo rautakaudella, sillä saarelta tunnetaan laajoja ruumiskalmistoja. Suomen historiassa saari on keskeinen Lalliin ja Pyhään Henrikiin liittyvän perimätiedon ja tradition takia. Köyliönkartanon rälssisäterin on oletettu olleen alkuaan pakanallisen talonpoikaispäällikön Lallin kartano. Kartano otettiin kristinuskon myötä kirkon omistukseen ja kartano oli keskiajalla piispankartanona, Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartanona. Cedercreutz-suvulle kartano on kuulunut 1740-luvulta alkaen.
Keskiaikaisen kartanon rakennusten jäännöksistä on jäljellä ainoastaan Lallin kellariksi kutsuttu kivinen holvattu kellari. Sen ajoitus ei ole täysin selvä, mutta todennäköisesti se on ainakin osittain 1400-luvulta.
Luonti: 8.3.2021 Viimeisin muutos: 8.3.2021
Tutkimukset
Leena Koivisto tarkastus 2021
Luonti: 24.8.2021
Leena Koivisto tarkastus 2021
Huomautuksia: VARK tarkastus (täydennys) ja valokuvaus. Ei raporttia
Luonti: 30.8.2021 Viimeisin muutos: 30.8.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.