Korteniemen metsävartijatila sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa, Liesjärven eteläosassa Korteniemessä. Korteniemen uudistila on perustettu Tammelan Letkun kylään vuonna 1792, jolloin Letkun kylän Heikkilän (Uutelan) talosta erotettiin sen itäiset alueet, joita kutsuttiin Korteniemeksi. Tilan ensimmäinen isäntä oli Eric Johan Johansson, joka ei kuitenkaan koskaan asunut tilalla, vaan Lohjalla. Johansson myi tilan jo v. 1799 renkolaisella Jöran Eriksson Ollilalle, joka puolestaan myi sen v. 1805 Turpoon sahayhtiölle. Tämän jälkeen tila toimi yhtiön torppana. Vuonna 1878 Metsähallitus osti Turpoon sahan maat ja Korteniemeä asuttaneesta torpparista Kalle Lönnbergistä tehtiin Korteniemen ensimmäinen metsänvartija, jonka tehtävänä oli mm. kruununmetsien ja hakkuiden valvonta ja raatelevaisten eläinten (mm. karhut ja haukat) hävitys. Pienen rahapalkan lisäksi metsänvartija sai torpan tuoton palkkiona. Korteniemeen rakennettiin uusi tilakeskus 1880-luvulla. Kallen poika Aukusti Lönnberg jatkoi metsänvartijana isänsä jälkeen ja kun Liesjärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, sen ensimmäinen vartija oli Aukustin poika Aarne.
Korteniemen pihapiiri on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Alueella on useita rakennuksia, joista muutamia on tuotu paikalle museokäyttöön. Pääosin rakennukset ajoittuvat 1880-luvun ja 1900-luvun alun väliin. Lähialueen metsiä on käytetty kaskeamiseen, inventoinnissa ei kuitenkaan löytynyt kaskiröykkiöitä. Rantojen tuntumassa olevia alavia perkoja on käytetty heinänkasvatukseen ja laiduntamiseen, näiltä ei löytynyt rakenteita. Pelloilla ei ole juurikaan raivausröykkiöitä, muutamaa lukuun ottamatta. Tervanpolttoa on sivuelinkeinona harrastettu ja pihan tuntumassa on tervahauta, joka on tehty 1980-luvulla vanhan haudan paikalle. Inventoinnissa löytyi ilmeisesti ladon pohjakiveys notkopellon laidalta, kooltaan noin 2x5 metriä, joka koostuu riveistä muokkaamattomia luonnonkiviä. Lisäksi Kärmekukkulan ja Ahonnokan välissä havaittiin ja neliskanttinen kaivanto, sivujen pituus noin 5 metriä ja syvyys puolisen metriä, yhdessä nurkassa vaikuttaisi olevan sisäänkäynnin näköinen ura. Kyseessä voi olla rakennuksen pohja. 1800-luvun Senaatinkartastossa Ahonnokalle on merkitty rakennus, josta ei inventoinnissa havaittu mitään merkkejä, mutta kyseessä ei liene kuitenkaan tämä kaivanto.
Anu Vauramo on tehnyt tutkimuksen (Korteniemen metsänvartijatila. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 5.) Korteniemen metsävartijan tilasta, jossa on yksityiskohtaisesti esitetty sen historiaa ja vaiheita sekä nykyinen rakennuskanta. |