Kohde sijaitsee hiekkamoreenikankaalla metsämaastossa. Paikka on hyvin loivapiirteisen, pohjoisesta etelään puolisen kilometriä pitkän ja runsaat sata metriä leveän harjanteen laella. Lähialueella on kuivaa, mäntyvaltaista metsää kasvavaa maastoa. Maan pinnan laskiessa maasto muuttuu kauempana vähitellen paksuturpeiseksi, osittain soistuneeksi kankaaksi. Valtatie 4 on 60 m päässä idässä. Noin sadan metrin päässä kaakossa on risteys, jossa siltä eroaa länteen Sukkasalontie. Voimajohtolinja on kohteesta 70 m kaakkoon, sen ja risteyksen välissä.
Kohde on maarakenne, jossa on maavallien ympäröimä, huoneen kaltainen, likimain suorakulmainen tila. Sen päästä avautuu vallin läpi noin metrin levyinen oviaukko etelälounaaseen. Rakenne on maahan kaivetun kellarikuopan kaltainen, mutta sisätilan pohja on ympäröivän maan pinnan tasolla. Valleihin käytetty maa-aines ei siten ole peräisin paikalle kaivetusta kuopasta. Maa on todennäköisesti otettu noin 15 m päässä luoteessa ja 20 m päässä kaakossa olevista noin kymmenen metrin läpimittaisista ja puolen metrin syvyisistä kaivannoista, jotka näyttävät vanhoilta, sammaloituneilta hiekkakuopilta.
Maarakenteen sisällä oleva tila on noin 3,5 m pitkä ja 2 m leveä. Tilaa ympäröivä valli on runsaan metrin korkuinen. Vallin laen leveys on noin metrin. Vallin rinteet laskevat melko jyrkkinä, ulkopuolella jonkin verran loivempina kuin sisätilassa. Koko rakenteen läpimitta on lounaasta koilliseen runsaat 10 m ja luoteesta kaakkoon vajaat 10 m. Sisätilan seinämät ovat jonkin verran sortuneet, mutta ovat kuitenkin jyrkemmät kuin vallin ulkorinne, joten näyttää mahdolliselta, että niissä on tai on ollut jonkinlainen seiniä tukeva rakenne. Tätä tutkittiin maaperäkairalla. Kiviä tai muuta kovaa rakennetta ei havaittu, eikä puurakenteestakaan saatu selviä havaintoja. Myöskään tilan päällä olleesta kattorakenteesta ei havaittu mitään jäänteitä, vaikka sellainen hyvin todennäköisesti on ollut olemassa. Sisätilaan johtavassa oviaukossa havaittiin sammalikossa suuri rautainen sarana, joka ilmeisesti on peräisin aukossa olleesta ovesta (ei otettu talteen). Sarana ei näytä teolliselta valmisteelta, vaan sepän takomalta. Oviaukon itäreunalla, likimain kohdassa, johon ovi on todennäköisesti ollut kiinnitettynä, oli runsaasti lahonnutta puuta, mutta mahdollisesti paikalla olleen puurakenteen laadusta ei enää saanut selvää.
Saranan ja puujäänteiden perusteella rakenne on ollut käytössä 1900-luvulla, eikä ole muutenkaan syytä olettaa, että se olisi tätä vanhempi. Koska paikalla ei ole jälkiä asutuksesta tai viljelystä, kohde liittynee johonkin lyhytaikaisempaan 1900-luvulle ajoittuvaan toimintaan paikalla. Kyseessä voi olla esimerkiksi metsätyömaa (vaikka kämpän jäänteitä tai muutakaan tähän viittaavaa ympäristössä ei havaittu) tai valtatien rakentamiseen liittyvä tietyömaa, joka edellä mainitun peruskartan perusteella todennäköisesti ajoittuu jo vuosisadan alkupuolelle. |
takaisin
Koordinaatit
Metsälinja II voimajohtolinjan arkeologinen inventointi, Inventointi 2022 Timo Sepänmaa, Antti Bilund, Hannu Poutiainen, Timo Jussila