Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Retvizan	1308
Tyyppi:	alusten hylyt     hylyt (puu)
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Muut nimet:	Suomenlinna Länsi-Mustasaaren hylky, Särkänsalmen purjehdusesteen hylky 1
Haaksirikkovuosi:	1855
Aluksen alkuperämaa:	Venäjä
Alkuperämaan perustelu:	Alus tunnistettu historiallisten lähteiden perusteella.
Paikkatieto- selite:	Paikannettu Matias Laitisen kartan mukaan
syvyysmax: 17.00 syvyysmin: 9.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6669742 I: 387253 YKJ P: 6672543 I: 3387377 ETRS89/WGS84 Lat: 60.14903174° Lon: 24.96928208° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 8.9419' Lon: 24° 58.1569' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 8' 56.5143" Lon: 24° 58' 9.4155"

Kuvaus

Hylky sijaitsee Suomenlinnassa, Länsi-Mustasaaren ja Särkän välisessä salmessa, lähempänä Länsi-Mustasaaren rantaa. Retvizan upotettiin Särkänsalmeen heinäkuussa 1855 nimellä Blokadilaiva 9. Sen tarkoitus oli estää Krimin sodan aikana brittiläis-ranskalaisen laivaston pääsy Helsinkiin sulkemalla kapea sisääntuloväylä. Tämän puurunkoisen aluksen jäänteitä on levinneenä 70 x 40 metrin alueelle. Hylky on yhdessä Arsis- nimisen laivanhylyn kanssa (ID 1289) osa Särkänsalmen purjehdusestettä, johon kuuluu myös saarten rannoilta kohti salmen keskustaa suuntautuvat hirsiarkkurakenteet. Kohdetta on ruopattu väylän parannustöiden yhteydessä viimeksi 2000- luvulla. Sotalaiva oli rakennettu Arkangelissa laivamestari V.A Ershovin valvonnassa. Köli laskettiin 21.5.1837 ja laivan runko valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Alkuperäisen aluksen koko oli 54,5 x 14,6 metriä ja se oli varusteltu tykeillä. Sen neitsytmatka Arkangelista Kronstadtiin tehtiin vuonna 1839. Aktiivisena palvelusaikanaan 1840-luvulla, se risteili Itämerellä ja Pohjanmerellä. Laivan palvelusaika Venäjän Itämeri- laivastossa loppui vuonna 1851 kahdentoista aktiivisen palvelusvuoden jälkeen. Se korjattiin Krimin sodan aikana blokadilaivaksi Helsingin Katajanokalla sijainneella korjaustelakalla ja upotettiin nykyiselle sijaintipaikalleen. Sodan jälkeen väylä piti avata jälleen liikenteelle ja sen vuoksi väyläesteeksi upotettu alus osittain raivattiin 1860- luvulla. Nykyisin siitä on jäljellä aluksen pohjaosa ja irto-osia levinneenä meren pohjaan. Alus kuului alun perin Hesekiel-luokkaan ja se oli viimeisiä Venäjän Itämeri- laivaston purjehtivia puisia sotalaivoja. Hesekiel-luokkaan kuului 25 laivaa. Se edusti perinteistä kaksikantista linjalaivaa, joka oli varusteltu 74 tykillä. (tarkempi tutkimushistoria ks. Koivikko 2017:104-137 ja historia Tredrea and Sozaev 2010:228). Ennen viimeisintä ruoppausta rakenneosat olivat kahtena suurena kasaumana, josta toisessa oli tunnistettavissa ainoastaan osa aluksen kantta. Inventoinnin (Laitinen 1998) jälkeen alueella tehtiin väylän parannukseen liittyviä ruoppauksia. Ruoppauksessa esiin nostetut hylkypuut kuljetettiin Helsingin Verkkosaareen, missä Subsurface -yritys dokumentoi osia Harry Alopaeuksen kanssa. Monikeilainluotauksessa vuonna 2010 ja viistokaikuluotauksessa vuonna 2020 hylkyalue on edelleen nähtävissä.

Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 5.1.2021

Tutkimukset

Minna Koivikko tarkastus 2020

Huomautuksia: Viistokaikuluotaus Museoviraston Wellamo- veneellä.

Luonti: 5.1.2021

Riikka Tevali inventointi 2010

Luonti: 11.3.2021

Minna Koivikko inventointi 2007

Huomautuksia: Tutkimukset vuosina 2007-2010.

Luonti: 11.3.2021 Viimeisin muutos: 11.3.2021

Matias Laitinen inventointi 1999

Luonti: 24.3.2021

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Leino, Minna 2012: Tarkkana Särkänsalmessa. Viaporin tuoppi-purjehduskilpailun julkaisu.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kaivopuiston–Harakan–Särkän–Länsi-Mustasaaren merenalitusvesijohto, Vedenalaisinventointi 2010 Riikka Tevali    Suomenlinnan vesialue, Vedenalaisinventointi 2007 Minna Leino   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Raportti Särkän - Länsi-Mustasaaren välisen painevesijohdon ja viemärilinjan sukelluksesta 23.7.1983; ei määritelty; 1983    Sukellusraportti Särkän - Harakan aallonmurtajalta; Vedenalaistutkimus; 1975    Särkän salmen laivaväylän parantaminen Vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi; Vedenalaisinventointi; 1998    Särkän salmen laivaväylän parantaminen, vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi; Vedenalaisinventointi; 1999    Särkän väylän ruoppaus 2002. Työsukellus 5.11. ja 9.11.2002; Tarkastussukellus; 2002    Särkän väylätyö 2002 4.10.2002; Tarkastus; 2002    Tarkastuskäynti Särkän hylky 5 10.11.2011; Tarkastus; 2011    Työsukellus Särkän väylän ruoppaus 2002. Mahdollinen helman ruoppaus 5.11. ja 9.11.2002; Tarkastus; 2002    Työsukellus Särkän väylätyö 2002. Helman mahdollinen ruoppaus, alue A 24.11.2002; Tarkastus; 2002    Työsukellus Särkän väylätyö 2002. Mahdollinen helman ruoppaus 17.11.2002; Tarkastus; 2002    Työsukellus, Särkän väylän levennysruoppauksiin v. 2002 liittyviä alueella olevia vanhoja väyläesteitä ja upotteita. Mahdollinen helman ruoppausalue 5.3.2004; Tarkastus; 2004

kopioi linkki tälle sivulle: