Kaunislahden ja Muikunlahden välisellä niemellä olevalla pellolla on historiallisen ajan asuinpaikan jäännöksiä sekä rannassa myös kivikautinen asuinpaikka.
Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin kylä; syntynyt ehkä jo 1300-luvulla. Kuikanniemen osassa Ruukinniemi on sijainnut tiilitehdas (pappilan uutta päärakennusta varten).
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.7.2019
Tutkimukset
Poutiainen-Koponen-Kupiainen inventointi 1994
Löydöt: KM 28708:1-4,keramiikkaa,kvartseja,liitupiipun var
Huomautuksia: Pohjois-Karjalan metallikautisen ja keskiaikaisen asutuksen avainalueiden arkeologinen inventointi 1992-1994.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.10.2018
Taisto Karjalainen inventointi 2005
Huomautuksia: Kuikanniemessä kuten kaikissa Kirkonkylän Ilomantsijärven rannnan kohteissa oli hyvin kivikkoista, eikä niissä ollut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittavissa.
Luonti: 28.11.2005 Viimeisin muutos: 25.2.2009
Päivi Kankkunen/Museovirasto tarkastus 2012
Huomautuksia: Isännän löytämät: saviastian reunapala (karjalaista keramiikkaa) ja palaneen saviesineen kappale (painosta t. kahvasta).
Luonti: 20.7.2012
Raimo Vänskä/Joensuun yliopisto tarkastus 1981
Huomautuksia: Pohjois-Karjalan rahakätköt- väitöskirjaa varten (1998).
Huomautuksia: Kuikanniemen Ruukinniemi sijaitsee Ilomantsinjärven itärannalla,
noin 1,5 km Ilomantsin luterilaisesta kirkosta pohjoiskoilliseen
linnuntietä. Ruuki:nniemi ~ on Kuikanniemen eteläkärjessä;
paikalla on nykyisin saunarakennus. Asuinpaikka on loivalla
etelärinteellä; maa on hiekkamultaa. Vesi Ilomantsinjärvessä oli kesäkuussa
1970 varsin korkealla ja paikalla suoritetun koekuopituksen
perusteella todettiin asuinpaikan ylär ajan olevan vain muutaman
metrin päässä vesirajasta. Kuikanniemen isännän kertoman mukaan aikaisemmat
löydöt on tehty nykyisen vesirajan alapuolelta. Vain erittäin
kuivina kesinä vesi on laskenut niin alas, että aikaisemmat
löytökohdat ovat tulleet näkyville.
Huomautuksia: Tarkastettiin linjauksen ympäristöä n. 100 metrin säteellä nykyisestä johtolinjauksesta, jolla alueella linjauksen ympäristö on jollakin tavoin kokonaan ihmisen muuttamaa tai muokkaamaa. Viimeksi ympäristöön on vaikuttanut merkittävimmin sähkölinjan ympäristön koneellinen raivaus. Inventoinnin aikana pelloilta oli juuri niitetty heinä tai ne olivat viljalla, joten pintahavaintomahdollisuudet eivät olleet otolliset. Lapionpistoissa
peltokerros vaikutti normaalilta ja siinä havaittiin muutamia moderneja metalli- ja muovikappaleita, muinaisjäännökseen viittaava ei voitu tunnistaa. Sähkölinjan itäpuolella metsäisellä alueella maaperä on kosteaa ja soistunutta, ja sieltäkään ei voitu havaita pintatarkastelussa ja muutamista metsän reunaan tehdyistä lapionpistoista
muinaisjäännökseen viittaavaa. Kuikan talosta ei löytynyt isonjaon karttaa, 1700-1800-luvun talon sijainnin voi kuitenkin päätellä joidenkin ennen isoajakoa laadittujen 1700-luvun karttojen ja isonjaon aikoihin laadittujen muiden 1800-luvun karttojen perusteella, esimerkiksi pitäjänkartan ja kihlakuntakartan perusteella.
Eri tavoin ja eri aikoina maahan joutuneita esineitä ja muuta arkeologista materiaalia on todennäköistä löytää jatkossa lisää talon ympäristöstä.
Luonti: 15.10.2018 Viimeisin muutos: 15.10.2018
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.