Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |