Borgholm är en ö med rester av en fornborg norr om huvvudön Jumo i Iniö, 550 m i S-N samt 400 m i W-E riktning. Ön är ca. 15 ha i areal och till form liknar den en trekant. Ön än bergig med rätt branta sluttningar besynnerligt i NW och N och täckt med barrskog. Hösta punkten (28 m ö.h.) ligger i norr. Längs de östra, södra och västra delarna av ön finns rester av kallmurning i sten parallelt med stränderna. Murrester finns i nio etapper, med en sammanlagd längd på ca. 450 m. Murarnas höjdläge, 8,1 m ö.h. som lägst i öster, ger konstruktioner terminus post quem datering till 800-talet. Borgholm är bland de äldsta kända fornlämningarna i Åbolandet, eftersom den nämdes redan av kyrkoherden i Tövsala A. Bergius i sin beskrivning fr. år 1674 till kronan.
Tarkastuskertomus 1988: Borgholmenin saari sijaitsee Iniön aukon eteläpuolella, suurten keskussaarten pohjoispuolella, Jumo etelässä, Hepmo kaakossa ja luoteessa Långholm. Borgholm on kolmiomainen (N-S suunnassa 500 m x 390 m), kallioinen ja louhikkoinen, pohjoispuoli korkeampi, rannoilla irtomaavyöhyke. Kylmäladottua muuria kolmessa jaksossa. A on 200 m pitkä kallion muotoja seuraava ladelma saaren länsisyrjässä. Koillisessa päässä muurin lähellä 8 m x 2 m matala latomus. Itärannan pohjoisosassa B-muuri 40 m pitkä, 10 m korkeuskäyrän tuntumassa, osittain mataloitunut lähes näkymättömiin. Muurin ja C-muurin välissä 140 m aukko. C-muuri seuraa 10 m käyrää kaartuen länteen ja nousee 13-15 käyrälle. Muurin ja em. A-osan välissä n. 50 m aukko. Alempana pieni pätkä muuria havaittavissa. Muurijaksojen välissä olevat vaikeakulkuiset kohdat ovat linnoittamatta, mutta ehkä osassa muurin aukkoja ollut puinen varustus. Linnoituksen rauniot ovat jääneet historian kirjoituksessa vähemmälle, mutta ne mainitaan kirjallisuudessa. |
takaisin
Koordinaatit
Jumo, Borgholm, Näytteiden otto 1988