Isokyrö
kiinteä muinaisjäännös
Napuen taistelukenttä	152500005
Tyyppi:	tapahtumapaikat     taistelupaikat
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Paikkatieto- selite:	Napuen taistelun muistomerkin koordinaatit. (os. Pohjankyröntie 28, 61500 Isokyrö)
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6991823 I: 264829 YKJ P: 6994754 I: 3264905 ETRS89/WGS84 Lat: 62.97970999° Lon: 22.35740844° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 58.7826' Lon: 22° 21.4445' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 58' 46.9560" Lon: 22° 21' 26.6704"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella Pohjankyröntien ja valtatien 18 varrella olevalla tasaisella peltoalueella Napuen kylän keskustan länsi- ja luoteispuolella. Suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu käytiin Napuella 19.2.1714 Ruotsin ja Venäjän armeijoiden välillä. Kenraali Armfeltin johtamat Ruotsi-Suomen karoliinijoukot taistelivat kaksi kertaa vahvempaa ruhtinas Galitzinin venäläisarmeijaa vastaan. Taistelussa kaatui n. 1500 venäläistä ja n. 3000 suomalaista, niiden mukana n. 1000 lähiseudulta nostettua kotiseutunsa puolustajaa. Isossakyrössä helmikuun 19. päivänä 1714 käytyä Napuen taistelua voidaan pitää Ruotsi-Suomen mahtavuuden ajan päätepisteenä. Kun kenraalimajuri, kreivi Carl Gustaf Armfelt otti Hämeenlinnassa 6.8.1713 vastaan Suomen armeijan ylipäällikkyyden, oli miltei koko eteläinen Suomi venäläisten hallussa. Armeija oli puutteellisesti varustettu ja hajoamassa. Nälkä oli uhkaamassa eikä Ruotsista ollut tulossa minkäänlaista apua pyynnöistä huolimatta. Venäläisten tilanne oli toisin. Ylipäällikkö, kenraali-luutnantti, ruhtinas Mihail Mihailovitsh Galitzinin komennossa oli hyvin koulutettu ja varustettu tsaarin armeijan valiojoukko. Kostianvirran taistelun 6.10.1713 jälkeen Armfelt vetäytyi joukkoineen Pohjanmaalle. Saatuaan tiedon venäläisten lähestymisestä hän kokosi kiireesti joukkonsa, joista osa oli majoitettuna Lapualle ja osa Isoonkyröön. Lähipitäjien kaikki taistelukykyiset miehet kutsuttiin myös aseisiin. Kaikkiaan Armfeltilla oli käytettävissään noin 5500 miestä, näistä vakinaista jalkaväkeä oli 3000 miestä ja 1000 ratsumiestä. Ruhtinas Galitzinin komennossa oli n. 11 000 miestä, joista 6000 jalkamiestä ja 5000 ratsuväkeä. Napuen taistelun jälkeen alkoi Isonvihan aikakausi. Napuelle on pystytetty vuonna 1920 arkkitehti Matti Björklund-Visannin suunnittelema monumentti tapahtuman muistolle. Napuen taistelukentältä löytynyt rautainen tykinkuula on lähetetty Muinaistieteelliselle toimikunnalle v. 1898. Taistelutantereelta, Yrjö Chydeniuksen maalta, n. 100 m valtamaantiestä on löytynyt myös puhelinpylvästä varten kaivetusta kuopasta pääkallo, sääriluu, 2 kylkiluuta ja lapaluu. Jäännökset liittyvät mitä ilmeisimmin taisteluun.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2013

Tutkimukset

S. Wilskman ei määritelty 1898

Huomautuksia: S.W. on esineen lähettäjä.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.11.1996

Jaana Itäpalo inventointi 2010

Huomautuksia: Isonkyrön jokivarren osayleiskaavan arkeologinen inventointi 2010, K-P:n ArkeologiaPalvelu Fredrik Rönnholm mainitsee vuonna 1750 piirtämänsä tiluskartan karttaselityksessä, että taistelu käytiin Napuen kylän Alasen vainiolla. Tämän niminen peltoalue on sijainnut nykyisen Napuen kylän keskustan länsi- ja luoteispuolella. Historiallisissa kartoissa joukot esitetään sijoittuneina laajalle alueelle Valtaalasta joen pohjoispuolelle Laurolan kylän alueelle asti. Kartat kuvaavat lähinnä joukkojen asemia ennen taistelua. Inventoinnissa 2010 ei löytynyt historiallisia karttoja, joiden perusteella taistelupaikka voitaisiin tarkemmin määritellä. Alueen pellot olivat tarkastushetkellä puintien jäljiltä, kesannolla ja viljelemättömiä, joten pintahavaintoja ei päästy tekemään.

Luonti: 23.11.2010 Viimeisin muutos: 23.11.2010

Janne Rantanen (Seinäjoen museot) tarkastus 2020

Huomautuksia: VARK-tarkastus 1.9.2020 eli taistelukentän maiseman valokuvaus. Ei tarkastuskertomusta.

Luonti: 21.4.2021 Viimeisin muutos: 21.4.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Isonkyrön jokivarren osayleiskaavan arkeologinen inventointi 2010; Inventointi; 2010

kopioi linkki tälle sivulle: