Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
takaisin
Koordinaatit
Jalasjärvi Luopajärven tulva- ja vesiensuojelualueen inventointi 1996; Inventointi; 1996