Raasepori | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Brobacka |
220010017 |
Tyyppi: | hautapaikat kivilatomukset |
Tyyppi: | kivirakenteet röykkiöt |
Tyyppi: | työ- ja valmistuspaikat viljelyröykkiöt |
Tyyppi: | asuinpaikat torpat |
Tyyppi: | työ- ja valmistuspaikat muinaispellot |
Tyyppi: | asuinpaikat kylänpaikat |
Ajoitus: | rautakautinen, vanhempi roomalaisaika |
Ajoitus: | historiallinen |
Ajoitus: | keskiaikainen |
Ajoitus: | rautakautinen, nuorempi roomalaisaika |
Ajoitus: | rautakautinen, kansainvaellusaika |
Ajoitus: | rautakautinen, viikinkiaika |
Paikkatieto- selite: |
Keskikoordinaatit |
Z/m.mpy alin: 15.00
Z/m.mpy ylin: 30.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6661252 I: 312924 YKJ P: 6664050 I: 3313019 ETRS89/WGS84 Lat: 60.04567436° Lon: 23.64044613° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 2.7405' Lon: 23° 38.4268' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 2' 44.4277" Lon: 23° 38' 25.6061" |
Kuvaus |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista. Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m). Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan. Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet). Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.7.2024 |
Alakohteet |
Brobacka 1 |
Tyyppi: kivirakenteet, latomukset |
Ajoitus: rautakautinen, nuorempi roomalaisaika |
Ajoitus: rautakautinen, kansainvaellusaika |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6661197 I: 312899 |
Kuvaus: X = 6659 30, Y = 2480 12, Z = 30. Todettu 1951 (Meinander) ja tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois -suuntainen nelisivuinen latomus (10 x 8 m) ajoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvulle ajoittuva, Karjaan solkena tunnettu rengassolki. Inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) latomuksesta 9 m länsilounaaseen tehtiin koekuoppa, jossa ei palaneen saven kappaleen ohella todettu kulttuurikerrosta. Hoidon yhteydessä tehdyssä raivauksessa, kartoituksessa ja koekaivauksessa 1990 ja 1992 (Moisanen) seulottiin ja tasattiin Meinanderin kaivauksista jäänyt maakasa, josta löytyi jonkin verran kalmistomateriaalia. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.4.2018 |
Brobacka 10 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Pohjoisen mäen länsireunassa ketoalueen vieressä oleva maansekainen röykkiö (halkaisija 4-5 m, korkeus > 0.5 m). Mahdollisesti uuni. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 11 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 sekä tutkittu 1992 (Moisanen). Pohjoisen mäen eteläkärjessä Lepinjärven suuntaan viettävässä rinteessä oleva matala maansekainen röykkiö (halkaisija 4-5 m, korkeus > 0.5 m). |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 12 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Pohjoisen mäen eteläkärjessä Lepinjärven suuntaan viettävässä rinteessä oleva matala maansekainen röykkiö (halkaisija 4-5 m, korkeus > 0.5 m). |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 13 |
Tyyppi: maarakenteet, kuopat |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen eteläkärjen niemekkeessä oleva kivillä vuorattu säännöllisen muotoinen kuoppa muista neljästä kuopasta erillään. Mahdollisesti säilytyskuoppa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 14 |
Tyyppi: maarakenteet, kuopat |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen eteläkärjen niemekkeessä oleva kivillä vuorattu säännöllisen muotoinen kuoppa rivissä kolmen muun kanssa. Mahdollisesti säilytyskuoppa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 15 |
Tyyppi: maarakenteet, kuopat |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen eteläkärjen niemekkeessä oleva kivillä vuorattu säännöllisen muotoinen kuoppa rivissä kolmen muun kanssa. Mahdollisesti säilytyskuoppa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 16 |
Tyyppi: maarakenteet, kuopat |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen eteläkärjen niemekkeessä oleva kivillä vuorattu säännöllisen muotoinen kuoppa rivissä kolmen muun kanssa. Mahdollisesti säilytyskuoppa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 17 |
Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat |
Ajoitus: historiallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6661152 I: 312938 |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen itärinteellä olevalla terassimaisella tasanteella. Kivijalka, uuni ja mahdollisesti kellari. Brobackan torppa mainitaan Karjaan seurakunnan rippikirjoissa ainakin vuosina 1723-1883. Se on vuoroin Degerbyn ja vuoroin Domargårdin alaisuudessa. Kuninkaan kartaston karttalehdille vuosilta 1776-1805 on merkitty Domargård ja siitä koilliseen Torp. Myös pitäjänkartoille on merkitty Domargård ja siitä itään Brobackaan asutus nimellä Torp Brobacka. Vuosien 1870-1907 aikaan liittyvillä venäläisellä topografikartalla ja Senaatinkartastolla esitetty tieto on samankaltaista. Kartoille on merkitty edelleen Domargårdista itään Brobacka.Tuolloin Brobackan tontilla on yksi rakennus ja puutarha. Sen lähettyvillä mäellä on mustalla merkittyjä rakennuksia, joista osa lienee ulkorakennuksia ja latoja. Vuoden 1903 isojakokartalle on merkitty Brobacka torp ja tontti, jossa on kolme rakennusta, puutarha ja peltoja. Nykyään pihapiirissä selvästi havaittavat rakennusten perustukset liittynevät isojakokartan rakennuksiin. Pihapiirin reunalla on maastossa havaittavissa kivirivistö, joka kulkee pihapiirin länsipuolella pihan laidasta länsilounaaseen. Rivistö vaikuttaa olevan isojakokartan mukaisen puutarhan rajalla. Moisasen (1995) mukaan torppa on ollut asuttu vielä 1940-luvulla. Torppa lieneekin perustettu 1700-luvulla isonvihan jälkeen ja se on ollut asuttu vielä 1900-luvun alkupuolella. Torpan perustuksen lounaispuolella on noin 15 metrin pituinen kivirivi, joka voi olla vuoden 1903 kartalla näkyvän eteläisemmän puutarhapalstan rajan merkki/aidan perustus (koordinaatit 6661142,189 / 312920,547 - 6661148,186 / 312934,541, ETRS-TM35 FIN). Torpan pihapiirissä kasvaa useita puutarhalajeja. Niihin lukeutuvat pihasyreeni (Syringa vulgaris, lumimarja (Symphoricarpus albus), omenapuu (Malux x domesticus), humala (Humulus lupus), mustaherukka (Ribes nigrum), pohjapunaherukka (Ribes spicatum), rohtoraunioyrtti (Symphytum sp.), orjanruusu (Rosa dumalis) ja haruusu (Rosa mollis). Brobackan torpan pihapiirin tienovilla ja sittä etelään olevalla niityllä kasvaa arkeofyyttejä, jotka voidaan kytkeä rautakautiseen ja varhaisen historialliseen asutukseen. Tällaisia ovat perinnebiotoopilla mäkikaura (Avenula pubescens), pölkkyruoho (Arabis glabra), jänöapila (Trifolium arvense), hakarasara (Carex spicata), heinäratamo (Platanfo lanceolata) ja särmäkuisma (Hypericum matulatum). |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.2022 |
Brobacka 18 |
Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisessä mäessä torpanperustasta 35 m pohjoiseen oleva kiviperusta.. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 19 |
Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisessä mäessä torpan perustasta 65 m koilliseen Lepinjärven suuntaan viettävässä rinteessä erottuva kiveys. Mahdollisesti ladon tai muun ulkorakennuksen raunio. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 2 |
Tyyppi: kivirakenteet, latomukset |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6661178 I: 312878 |
Kuvaus: X = 6659 28, Y = 2480 10 , Z = 25-30. Todettu 1951 (Meinander). Tutkimaton. Latomuksesta 1 noin 20 m lounaaseen sijaitseva nelisivuinen, etelä - pohjois -suuntainen latomus (8.5 x 7 m), jossa on pienikivistä keskustaa rajaavat selvät reunakivet ja paikoin kaksinkertainen kehä. Jäännös on hoidon yhteydessä 1990 ja 1992 (Moisanen) raivattu esiin ja kartoitettu. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.4.2018 |
Brobacka 20 |
Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, viljelmät |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisemmän mäen itärinteessä, 40 x 50 m :n suuruinen kivetön, tasainen alue, jonka itälaita on terassoitu kivimuurilla. Nykymuodossaan historiallinen, mutta saattaa periytyä jo rautakaudelta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 21 |
Tyyppi: kivirakenteet, uunit |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisemmän mäen koillisrinteessä lähellä nykyisen pellon laitaa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 3 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: X = 6659 3, Y = 2480 10, z = 30. Todettu 1983 (Hirviluoto -Suominen; KARJAA 36) ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen keskivaiheilla pohjoisrinteessä mäen halki kulkevan tien länsipuolella. Kyseessä on isohkoista, melko tasakokoisista kivistä koottu länsi - itä -suuntainen röykkiö (3 x 2 x 0.5 m). |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 4 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: X = 6659 44, Y = 2480 16, Z = 22. Todettu 1983 (Hirviluoto - Suominen; KARJAA 37). Eteläisen ja pohjoisen mäen väliin jäävässä notkelmassa oleva epämääräinen röykkiö (3.5 x 3.5 x 0.5 m). Kivet vaihtelevan kokoisia, päälle kasattu isompia kiviä, alla pienempiä kiviä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 5 |
Tyyppi: ei määritelty |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: X = 6659 48, Y = 2480 20, Z = 20-25. Todettu 1983 (Hirviluoto - Suominen; KARJAA 38) ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Pohjoisemman mäen etelärinteen avokallion alapuolelle tehdystä kolmesta koekuopasta tavattu hiilensekaista kivistä tummaa maata. Kuopista löydettiin muun muassa putkikirves, palanutta savea ja luuta. Epävarma kiinteä muinaisjäännös. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 6 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: X = 6659 50, Y = 2480 21, Z = 25. Todettu 1983 ( Hirviluoto - Suominen; KARJAA 39) ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Pohjoisemman mäen kaakkoislaidalla lähellä pellon reunaa sijaitseva röykkiö (7.5 x 3 x 0.5 m) on pitkänomainen ja pohjoisluode - eteläkaakko -suuntainen. Se on rakennettu melko suurista kivistä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 7 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Pohjoisemman mäen etelärinteessä. Matala, pienistä kivistä koottu lähes pyöreä röykkiö (4 x 4 x <0.5 m). Päällä tiilimurskaa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 8 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisemmän mäen halki kulkevan tien itälaidassa röykkiöstä 1 (Brobacaka 3) noin 19 m itäkoilliseen. Pyöreähkö, täysin turpeen peittämä röykkiö (2 x 2 x <0.5 m), joka on osaksi vahingoittunut. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Brobacka 9 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: historiallinen |
Kuvaus: Todettu ja kartoitettu 1992 (Moisanen). Eteläisen mäen luoteiskulmassa vanhojen peltojen laidassa peltojen osaksi rikkoma matala, maansekainen röykkiö (halkaisija 4-5 m, korkeus > 0.5 m).. Luultavasti viljelyröykkiö. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Kärrbacka |
Tyyppi: asuinpaikat, kylänpaikat |
Ajoitus: historiallinen, 1500-luku |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6661369 I: 312965 |
Kuvaus: Brobackan kedolla (perinnebiotooppi, arvoluokka M) on muutamia maansekaisia röykkiöitä. Yksi röykkiöistä on kaivauksissa todettu 1800-luvun tai sitä vanhemman uunin jäännökseksi ( Brobacka 11). Sen perusteella myös muista röykkiöistä (Brobacka 10 ja 12) on esitetty (Moisanen), että ne voisivat olla uuneja. Lisäksi kedolta on inventoinnin yhteydessä koekuopasta löytynyt putkikirves, palanutta savea, luuta ja hiilensekaista maata (Brobacka 5). Nämä on joskus tulkittu esihistorialliseen asutukseen viittaaviksi. Ne voivat kuitenkin liittyä myös historiallisen ajan asutukseen. Historiallisen Kärrbackan kylän on arvioitu sijoittuvan jonnekin Degerbyn ja Läppin väliin Domargårdin lähettyville (Kerkkonen 1952). Gardberg (1968) arvioi sen olleen Brobackan mäellä. Kärrbacka mainitaan Karjaan maakirjassa vuonna 1540. Kylää ei mainita 1624-1724 maakirjassa. Vanhin maininta kylästä on vuodelta 1511. 1500-1600-luvulla kylässä oli talonpoikien veromaata ja rälssimaata. Rälssimaa oli Domargårdin hallussa 1500-luvun alkupuolella ja sittemmin vuodesta 1542 noin 1600-luvun alkuun Dönsbyn Henrik Henrikssonin ja hänen jälkeläistensä hallussa. 1600-luvun alkupuolen aikana kaikki rälssimaa tuli vähitellen Domargårdin alaisuuteen. 1500-luvulla Kärrbackassa oli 2 tilaa veromaalla. Toinen tiloista oli ilmeisesti pysyvästi autio viimeistään vuodesta 1579. Toinen säilyi ainakin osittain viljelyksessä pidempään ja oli viljelyksessä ainakin 1600-luvun alussa. Sittemmin 1600-luvulla osaa veromaasta viljeltiin aika-ajoin yksittäisten talonpoikien ja Domargårdin toimesta. Kärrbacka tuli kokonaisuutena Domargårdin alaisuuteen 1600-luvun aikana, mahdollisesti 1666 alkaen. 1700-luvulla Kärrbacka lienee Domargårdin torppana nimellä Kägerbacka/Kegerbacka. Kuninkaan kartaston karttalehdille on merkitty Domargård ja siitä koilliseen Torp. Kyseinen torpanpaikka tunnetaan myöhemmissä kartoissa nimellä Brobacka Torp. Kartalla on kolme muuta torppaa merkittynä punaisella pisteellä Brobackan torpasta pohjoiseen. Niistä ylin on merkitty tekstillä Torp ja kaksi alempaa merkinnällä T:. Ylin on myöhemmillä kartoilla Krogs torp/Krogen. Kaksi alempaa torppaa ovat laajan peltoalueen yhteydessä, toinen sen etelä- ja toinen pohjoislaidalla. Peltoaluetta ympäröivät niityt idässä, lännessä ja etelässä. Kägerbackan torppa on mahdollisesti näistä eteläisempi, pohjoisen mäen eteläosaan nykyisen kedon ja niityn länsireunalle merkitty torppa. Brobackan kedolla kasvaa arkeofyyttejä, jotka voidaan kytkeä rautakautiseen ja varhaisen historialliseen asutukseen. Kärrbackan kylä on voinut hyvin todennäköisesti sijaita nykyisen perinnebiotoopin alueella tai perinnebiotoopin ja sen länsipuolella pellolla sijaitsevan peltosaarekkeen muodostamalla alueella. Perinnebiotoopilla on siten todennäköisesti ollut Kärrbackan kylän kaksi tilaa 1500-1600-luvulla ja 1700-luvulla Kägerbackan torppa, joka autioituu 1800-luvun alussa. Kylä on voitu perustaa jo ennen 1500-lukua. |
Luonti: 20.8.2018 Viimeisin muutos: 20.9.2018 |
Tutkimukset |
Moisanen koekaivaus 1992 |
Löydöt: KM 27419:1-57 |
Huomautuksia: Yleiskartta 1:1000. Tutkittu historiallisen ajan uuniksi osoittautunut Brobacka 11 ja seulottu Meinanderin latomuksen 1 (Brobacka 1) kaivauksista 1966 ja 1968 jäänyt maakasa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.12.1996 |
Meinander kaivaus 1966 |
Löydöt: KM 17055:1-279 |
Huomautuksia: Latomus 1. Ei kertomusta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.12.1996 |
Moisanen hoito 1990 |
Löydöt: KM 26097 |
Huomautuksia: Latomus 1. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.1997 |
Seppälä inventointi 1996 |
Huomautuksia: - |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Hirviluoto - Suominen inventointi 1983 |
Löydöt: KM 22431:1-7 |
Huomautuksia: KARJAA 35a-b - 39 Brobacka 1-6. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.12.1996 |
Meinander kaivaus 1968 |
Löydöt: KM 17055:280-328 |
Huomautuksia: Latomus 1. Ei kertomusta. KM 17055:326-328 arkeologikongressin 1967 retkellä poimittuja. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.12.1996 |
Päivi Maaranen koekaivaus 1998 |
Huomautuksia: Terassipellon koekaivaus, raportti Museoviraston arkistossa |
Luonti: 31.10.2017 |
Päivi Maaranen tarkastus 2017 |
Huomautuksia: Raportti Kiinteiden muinaisjäännösten kunnon ja tilan seuranta Länsi-Uudellamaalla 2017. Lohja, Raasepori ja Siuntio. 29.12.2017 Museoviraston arkistossa; Vahingoittuneen kiinteän muinaisjäännöksen tarkastusraportti 8.11.2017, Salama MV/10/05.01.03/2020. |
Luonti: 7.8.2018 Viimeisin muutos: 8.4.2020 |
Päivi Maaranen, Veli-Pekka Suhonen ja Teija Tiitinen tarkastus 2018 |
Huomautuksia: Raportti tarkastuksesta: Raasepori Brobacka. Kiinteän muinaisjäännöksen tarkastus 2.5.2018. P. Maaranen 12.6.2018. Museoviraston sähköisessä arkistossa (Salama). Raportti sisältää myös arkistotutkimuksen. |
Luonti: 20.8.2018 Viimeisin muutos: 20.8.2018 |
Päivi Maaranen tarkastus 2019 |
Huomautuksia: Ei erillistä raporttia, ks. seuranta-kohta. Rajausta koskeva muutosasia raportissa Raasepori Brobacka 24 (1000038133), historiallisen ajan kaivannon ja röykkiöiden tarkastusraportti, P. Maaranen, 24.3.2020 MV/128/05.04.01.00/2020. |
Luonti: 8.4.2020 Viimeisin muutos: 8.4.2020 |
Juuso Koskinen & Timo Sepänmaa / Mikroliitti inventointi 2024 |
Huomautuksia: tarkkuusinventointi |
Luonti: 25.7.2024 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |