Raasepori | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Hönsåkerskullen |
220010052 |
Tyyppi: | hautapaikat palokuoppahaudat |
Tyyppi: | hautapaikat hautaröykkiöt |
Tyyppi: | hautapaikat polttokenttäkalmistot |
Ajoitus: | pronssikautinen |
Ajoitus: | rautakautinen, kansainvaellusaika |
Ajoitus: | rautakautinen, merovingiaika |
Paikkatieto- selite: |
Keskikoordinaatit |
Z/m.mpy alin: 18.00
Z/m.mpy ylin: 27.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6663643 I: 315375 YKJ P: 6666442 I: 3315471 ETRS89/WGS84 Lat: 60.06821776° Lon: 23.68222241° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 4.0931' Lon: 23° 40.9333' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 4' 5.5839" Lon: 23° 40' 56.0007" |
Kuvaus |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta. Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.1.1997 |
Alakohteet |
4 |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: pronssikautinen |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: Todettu koekuopituksessa 1991 (Moisanen) mäen laelta röykkiöiden ympäristöstä ja pohjoisrinteestä. Koekuopituksessa on saatu talteen melko runsaasti rautakautista asuinpaikkamateriaalia. Löydöt ovat keskittyneet multakerrokseen, säilyneestä kulttuurikerroksesta on havaittu merkkejä vain muutamista koekuopista mäen keskivaiheilta ja pohjoispuolelta. Mäen ja Kroggårdintien väliin jäävää aluetta on kaavasuunnitelmien takia tutkittu 1992 (Kankkunen) koekaivauksin. Koeojista on paljastunut ehkä kahdesta erillisestä horisontista muodostunut kulttuurikerros, kolme tulisijaa ja sekä löytöinä muun muassa saviastianpaloja, nuolenkärkiä, kvartsia ja piitä. Löytöjen perusteella asuinpaikka ajoittuu pronssi- ja rautakaudelle, mahdollisesti myös kivikaudelle. Tutkimuksissa on voitu määrittää asuinpaikan pohjoisraja. Pohjoisosaa on pidetty koekaivausten jälkeen riittävästi tutkittuna, mutta muihin suuntiin muinaisjäännöksen laajuus ja säilyneisyys on vielä luotettavasti selvittämättä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Hönsåkerskullen 1 |
Tyyppi: hautapaikat |
Ajoitus: pronssikautinen |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6663638 I: 315353 |
Kuvaus: X = 6661 85, Y = 2482 46, Z = 26. Todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin). Tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Länteen viettävän rinteen yläreunassa sijaitseva pyöreänsoikea maansekainen reunakehällinen röykkiö (18 x 14 x 1 m), joka on sisältänyt useita eri-aikaisia rakenteita. Reunakehän (12 -16 m) sisältä läheltä alkuperäiseksi oletettua pintaa on paljastunut länsilounais - itäkoillis -suuntainen kivikehys (3.10 x 0.5 m). Rakennelma on on täytetty pienillä kivillä, joiden seasta on löydetty palanutta luuta ja rautakautista materiaalia. Kehys on tulkittu pronssikautisen röykkiön primäärihautaukseksi, joka on sekoittunut myöhemmin rautakaudella. Pronssikautiseksi oletetusta hiekasta ja kivistä kasatusta täytemaasta on 1946 kaivauksissa löydetty vain vähäinen määrä palanutta luuta ja kvartsia. Jäännöksen koillisreunasta reunakehän ulkopuolelta ison kiven juuresta on tavattu runsaslöytöinen kansainvaellusajan suljettu palokuoppahautaus (70 x 45 x 20 cm), joka on sisältänyt usean vainajan luita ja esineitä, muun muassa keihäänkärkiä, kilvenkupuran, veitsiä, kaula- ja rannerenkaita, pinsetit ja luukamman. Röykkiön ja palokuopan päältä on todettu reunakehän ulkopuolelle ulottuva polttokalmistokiveys, jonka seasta on saatu talteen runsaasti merovingiaikaisia aseita ja koruja. Röykkiö on tutkimusten jälkeen entistetty siten, että kehys on jätetty näkyviin. Kuusten reunustama röykkiö on merkitty opastetaululla. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.6.2023 |
Hönsåkerskullen 2 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: X = 6661 85, Y = 2482 49, Z = 27. Todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja tutkittu osittain 1991 (Moisanen). Sijaitsee edellisestä noin 30 m itään pihamaan itäreunassa. Jäännöksne päällä kasvaa kookas mänty. Röykkiö on säännöllisen pyöreä (17 x 17 x 1.5 m) ja tasalakinen. Kaakkoisosaan on kaivettu jätekuoppa, jonka pohjoisreunaan on avattu itä - länsi -suuntainen koeoja 1991. Röykkiö on kasattu palaneista särmikkäistä kivistä ja nokimaasta. Varmoja reunakehiä ei ole todettu, mutta röykkiö on rajattu isommilla kivillä. Samoin jäännöksen keskustassa on havaittu suuria kiviä, jotka voivat liittyä sisempään kehäkiveykseen. Kiveyksestä on saatu talteen keramiikkaa, savitiivistettä, kvartsia, piitä, kuonaa sekä luuta. Röykkiön tiheämmästä kiveyksestä on todettu kivillä kehystetty suljettu asehautaus (1 x 1 m), joka sisälsi kolme merovingiaikaista keihäänkärkeä, kaksi veistä, pronssia, saviastianpaloja, palanutta luuta sekä ihmisen ja eläimen hampaita. Kyseessä on ilmeisesti vanhemman röykkiön reunaan tehty sekundäärihautaus. Röykkiö on entistetty tutkimusten jälkeen ja suurin osa siitä on edelleen tutkimatta. Koekaivauksen perusteella jäännös vaikuttaa kuoppaa lukuun ottamatta vahingoittumattomalta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Hönsåkerskullen 3 |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: ei määritelty |
Kuvaus: X = 6661, Y = 2482 46, Z = 18. Todettu 1982 inventoinnissa (Hirviluoto - Suominen). Rautakautisen (?) maansekaisen röykkiön (3.5 x 3.5 < 0.5 m) on ilmoitettu sijaitsevan noin 70 metriä eteläkaakkoon kohteesta Hönsåkerskullen 1 mäen etelärinteen puolivälin alapuolella. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) jäännöstä ei tiheän kasvillisuuden seasta varmuudella löydetty. Rinteessä on selvät peltoterassit, joita on paikoin pengerretty kivin. Mahdollisesti kyseessä on tällainen kiveys. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Tutkimukset |
Seppälä inventointi 1996 |
Huomautuksia: - |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
af Hällström kaivaus 1939 |
Löydöt: KM 11138:1-537 |
Huomautuksia: Hönsåkerskullen I. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Nyberg kartoitus 1914 |
Huomautuksia: - |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Hirviluoto - Suominen inventointi 1982 |
Huomautuksia: KARJAA 21A-B. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Svaetichin kartoitus 1914 |
Huomautuksia: - |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Moisanen hoito 1990 |
Huomautuksia: - |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
Moisanen kaivaus 1991 |
Löydöt: KM 26586:1-734 |
Huomautuksia: Hönsåkerskullen 2 koekaivaus ja röykkiöiden ympäristön koekuopitus. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
af Hällström kaivaus 1946 |
Löydöt: KM 11693:1-3 |
Huomautuksia: Hönsåkerskullen I. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Cleve inventointi 1931 |
Huomautuksia: Nr. 7:1-2. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Kankkunen koekaivaus 1992 |
Löydöt: KM 27501:1-996 |
Huomautuksia: Hönsåkerskullen 4. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.1997 |
Päivi Maaranen tarkastus 2017 |
Huomautuksia: Raportti Kiinteiden muinaisjäännösten kunnon ja tilan seuranta Länsi-Uudellamaalla 2017. Lohja, Raasepori ja Siuntio. 29.12.2017 Museoviraston arkistossa; Vahingoittuneen kiinteän muinaisjäännöksen tarkastusraportti 1.11.2017, Salama MV/12/05.01.03/2020. |
Luonti: 7.8.2018 Viimeisin muutos: 8.4.2020 |
Teija Tiitinen tarkastus 2019 |
Huomautuksia: VARK TARKASTUS 8.5.2019 Alue muuten vastaavassa kunnossa kuin edellisillä tarkastus kerralla. Tuulen kaatoja poistettaessa on alueelle jäänyt paljon karsintajätettä. Näkyvyyttä estää runsas pensaskasvillisuus mm. Vadelmaa. |
Luonti: 8.5.2019 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |