Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäen luoteisosassa, Klemetsin päärakennuksesta 100 m etelälounaaseen olevan tyhjän talon pihapiirissä. Mjölbolstan kylämäki on ympäristöstään selvästi kohoava luode - kaakko -suuntainen moreeni-kalliomäki, jota ympäröivät Mustionjokivarren laajat savi- ja hiesupeltoaukeat. Muinaisjäännös sijaitsee pienen luode - kaakko -suuntaisen kallioharjanteen koillisreunassa, osittain pienen ulkorakennuksen alla. Rakennuksen koillis- ja pohjoispuolisessa sekametsässä on vanhoja kuoppia, mahdollisesti kellarinpohjia.
Jäännös on todettu 1879 (Wefvar), jolloin Näsen alueelta on mainittu suuri röykkiö (noin 12.5 x 12 x 1 m). Inventoinnissa 1932 (Cleve) röykkiö oli jo pahasti tuhoutunut ja siitä oli jäljellä enää pohjakiveystä (7.5 - 8 m). Koekaivauksissa 1945 (af Hällström) tehtyjen havaintojen perusteella jäännöksessä on ollut reunakehä. Ilmeisesti pelkistä kivistä kootun röykkiön keskelle avatusta alueesta on paljastunut ohuen yksinkertaisen kivikerroksen ja sekundäärin multamaan alta pohjahiekka. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) on todettu, että röykkiön (7 x 6 x o.7 m) päälle on tehty koekaivausten jälkeen pieni ulkorakennus, joka peittää jäännöksen kaakkoispään kokonaan. Jäljellä olevat kivet rakennuksen koillispäädyssä olivat melko pieniä (30-50 cm). Korkeuden, sijainnin ja oletetetun rakenteen perusteella muinaisjäännös on tulkittu pronssikautiseksi hautaröykkiöksi.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.1.1997
Alakohteet
1
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt
Ajoitus: ei määritelty
Kuvaus: Jäännös on todettu 1879 (Wefvar), jolloin Näsen alueelta on mainittu suuri röykkiö (noin 12.5 x 12 x 1 m). Inventoinnissa 1932 (Cleve) röykkiö oli jo pahasti tuhoutunut ja siitä oli jäljellä enää pohjakiveystä (7.5 - 8 m). Koekaivauksissa 1945 (af Hällström) tehtyjen havaintojen perusteella on jäännöksen laidoilla erottuneiden kivien otaksuttu muodostaneen röykkiön reunakehän. Ilmeisesti pelkistä kivistä kootun röykkiön keskelle avatusta alueesta paljastui ohuen yksinkertaisen kivikerroksen alta pohjahiekka, jota paikoin peitti sekundääri multamaa. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) todettiin, että röykkiön (7 x 6 x o.7 m) päälle on tehty koekaivausten jälkeen pieni ulkorakennus, joka peittää jäännöksen kaakkoispään kokonaan. Jäljellä olevat kivet rakennuksen koillispäädyssä olivat melko pieniä (30-50 cm). Korkeuden, sijainnin ja oletetetun rakenteen perusteella muinaisjäännös on tulkittu pronssikautiseksi hautaröykkiöksi. Hiljalleen tuhoutuvan jäännöksen rippeet olisi syytä tutkia kokonaan.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997
Tutkimukset
Wefvar inventointi 1879
Huomautuksia: -
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997
Cleve inventointi 1932
Huomautuksia: Nr. 22.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.12.1996
af Hällström koekaivaus 1945
Huomautuksia: Sköljnäsuddenin (KARJAA 77) ja Hästhagenin (KARJAA 73) kaivauskertomuksessa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.12.1996
Svaetichin kartoitus 1922
Huomautuksia: -
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997
Seppälä inventointi 1996
Huomautuksia: -
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Karjaa inventointi 1996 (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Inventointi; 1996
