Sijaintipaikka on Kirkkonummen saaristossa Porkkalanniemen itäpuolella Mickelskären -saariryhmästä itään Juktenskobben -saaren pohjoispuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 22 metriä pitkä ja 6,3 metriä leveä. Alus on ollut ilmeisesti tylppäkeulainen ja tasaperäinen. Hylyn peräosa on hajonnut. Hylyn pohjaosa on näkyvissä keskilaivaan asti. Kansi on suurimmaksi osaksi poissa, mutta keskilaivan keulapuolella on edelleen jäljellä kannen osia. Samalla alueella näkyy lastina olleita nahkavuotakääröjä ja puutynnyreitä. Oikea kylki on keskilaivan keulapuolelta revennyt irti ja siirtynyt hylyn viereen alarinteeseen. Kyljenkappaleesta lähtee kaksiosainen masto kohtisuoraan ulos alarinteeseen. Hylkyalueella on kolme ankkuria. Kaikki ankkurit sijaitsevat hylyn keulan alueella. Ankkureista yksi on hajonneena hylyn sisälle ja kaksi muuta on keulan molemmin puolin pohjassa. Aluksen rakentamisajankohtaa voi päätellä mastonkengästä löytyneen rahan perusteella; raha on lyöty vuonna 1767. Raha on Suomen merimuseon esinekokoelmassa numerolla SMM072003.
Vuonna 2018 hylystä nostettiin Helsingin yliopiston, Museoviraston ja SubZone Oy:n yhteistyönä kaksi nahkavuotaa tutkittavaksi. Ns. juhtinahka oli 1700-luvulla merkittävä venäläinen kauppatavara, johon liittyvään tutkimushankkeeseen FT Mikko Huhtamies järjesti rahoituksen. Tutkija Krista Vajanto analysoi kahta nahkanäytettä 2018. Nahka oli peräisin naudasta tai vasikasta. Nahan valmistuksessa/käsittelyssä tiedetään käytetyn koivutervaa. Analyysissa ei kuitenkaan löytynyt varmaa todistetta koivutervasta.
FT Mikko Huhtamiehen mukaan Juktenskobbenin saari on saanut nimensä juhtinahkaa lastinaan kuljettaneen laivan haaksirikosta. Hän pitää mahdollisena, että laiva on nimeltään Oraniebaum. Oraniebaum haaksirikkoutui Porkkalassa ollessaan matkalla Kronstadtista Hampuriin 1767. Sen kapteeni oli Johan Hindrich Siemsen Hampurista. Laivassa oli lastina muun muassa nahkaa. Haaksirikon meriselitys on säilynyt. Helsingin maistraatin huutokauppapöytäkirjat kertovat, että Helsingissä oli 1767 iso juhtinahkahuutokauppa. Huhtamies tulkitsee, että hylyn mastonjalasta löytynyt vuoden 1767 kolikko kertoo siitä, että laiva oli rakennettu tai rikattu haaksirikkovuonna. Oraniebaum on paras tarjokas Juktenskobbenin hylyn identifikaatioksi.
Luonti: 12.11.2004 Viimeisin muutos: 16.6.2023
Tutkimukset
Kaspi Kenneth ilmoitus 2002
Huomautuksia: 13.5.2002
Luonti: 12.11.2004 Viimeisin muutos: 3.7.2007
Sukellusseura H20 kartoitus 2003
Luonti: 8.10.2014
Museovirasto, SubZone Oy ja Helsingin yliopisto ei määritelty 2018
Huomautuksia: Hylystä nostettiin kaksi lastina ollutta nahkakääröä Helsingin yliopiston ns. juhtinahkahanketta varten.
Luonti: 29.1.2019
Pekka Paanasalo tarkastus 2002
Luonti: 5.3.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.