Siikalatva
kiinteä muinaisjäännös
Maksinharju	247010033
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	kivikautinen
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 97.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7136222 I: 464063 YKJ P: 7139210 I: 3464220 ETRS89/WGS84 Lat: 64.34995512° Lon: 26.25594214° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 20.9973' Lon: 26° 15.3565' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 20' 59.8384" Lon: 26° 15' 21.3917"

Kuvaus

Asuinpaikka sijaitsee Ouluntien ja Pulkkilantien välisen Maksinharjun lounaisrinteellä, Siikajoesta noin 1 km luoteeseen. Maksinharju on laaja luode–kaakkosuuntainen hiekkaharju, jonka korkeimmat kohdat on kaivettu hiekkakuopaksi. Harjun jyrkemmän rinteen alaosassa on tasainen terassimainen vyöhyke, jonka jälkeen maasto laskee loivasti noin 200 metrin päässä lounaassa olevaan suohon. Harjun reunan tasanteella kulkee metsätie ja kuntopolku. Koordinaattien osoittamalla alueella tavattiin inventoinnissa 1996 maastoon kaivinkoneella pukatun kuntopolun rikkoutuneesta reunasta kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä ja heikkoa likamaata. Kuntopolku noudattelee palstojen 51 ja 32 :99 rajaa, johon löytöalueen kaakkoispäässä yhtyy harjun päältä tuleva vanha metsätie. Näiden yhtymäkohdan luoteispuolella oli halkaisijaltaan 4 -5 m ja 30 - 40 cm syvä painauma. Kvartsien esiintymä alkoi tämän paikan tienoilta ja jatkui vajaan sadan metrin matkan polkua pitkin runsaan sadan metrin etäisyydelle vanhan ampumaradan betonibunkkerista. Tästä noin 400 (600?) m tietä pitkin luoteeseen (kkj. x = 7139 54, y -3463 68, z = 97, 5 - 100) havaittiin metsätiellä kaksi pientä kvartsi-iskosta. Näistä noin 20 m koilliseen oli samanlainen painauma kuin edellä kuvattu. Kolmas painauma sijaitsi tästä vielä noin 150 m koilliseen (x = 7139 64, y = 3463 50) metsätien haarauman kapeassa koillispuoleisessa sektorissa. Kvartsit jätettiin paikoilleen. Kestilän kirkonkylän osayleiskaavainventoinnissa 2017 koordinaattien osoittamasta kohdasta havaittiin n. 60 m itäkaakkoon n. 4 m halkaisijaltaan ja 30 cm syvä loivareunainen kuoppa (ilmeisesti 1996 havaittu painanne). Sen molemmin puolin kulkevien metsäteiden rikkoutuneiden reunojen maannos vaikutti häiriintymättömältä. Metsäteiden pinta oli havupuiden neulasten peitossa, mikä jonkin verran vaikeutti näkyvyyttä, vuoden 1996 kvartsihavainnot ovat metsätieltä, joka on kunnostettu kuntopoluksi. Eteläpuolella hiekkakuopan leikkauksessa havaittiin punertava homogeeninen huuhtoutumiskerros ja kovaksi rikastunutta maata, jotka eivät välttämättä liity kivikauteen, lisäksi havaittiin joitakin punatiilen kappaleita. Ympäristössä tehtiin muutamia 30 x 30 cm:n kokoisia koepistoja, joissa huuhtoutumiskerros oli myös heikosti punertava. Metsätieltä havaittiin vain yksi kvartsi, noin 500 m luoteeseen aiemmalta kvartsien löytöpaikalta ei nyt havaittu asuinpaikan merkkejä. Lähistöltä ei myöskään havaittu esihistoriallisiksi tulkittavia asumuspainanteita tai muita rakenteita.

Luonti: 13.12.2001 Viimeisin muutos: 19.3.2018

Alakohteet

Kaakkoinen painanne

Tyyppi: maarakenteet, painanteet

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7136203 I: 464122

Kuvaus: Vuoden 2017 inventoinnissa paikalla havaittiin kohteen pistekoordinaattien osoittamasta kohdasta n. 60 m itäkaakkoon n. 4 m halkaisijaltaan ja 30 cm syvä loivareunainen kuoppa. Sen molemmin puolin kulkevien metsäteiden rikkoutuneiden reunojen maannos vaikutti häiriintymättömältä.

Luonti: 14.3.2018 Viimeisin muutos: 14.3.2018

Kvartsi-iskosten löytöpaikka sekä painanne

Tyyppi: asuinpaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7136552 I: 463523

Kuvaus: Kvartsi-iskosten havaintokohta (1996) pohjoisosassa metsätiellä. Näistä noin 20 m koilliseen oli 3-4 -metrinen ja 30-40 cm syvä painauma.

Luonti: 14.3.2018 Viimeisin muutos: 19.3.2018

Painanne alueen pohjoisosassa

Tyyppi: maarakenteet, painanteet

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7136654 I: 463343

Kuvaus: Metsätien vierellä, tien koillispuolella, halkaisijaltaan 3-4 -metrinen ja 30-40cm syvä painanne.

Luonti: 14.3.2018 Viimeisin muutos: 14.3.2018

Tutkimukset

Mika Sarkkinen inventointi 1996

Huomautuksia: Koordinaattien osoittamalla alueella tavattiin maastoon koneella pukatun kuntopolun rikkoutuneesta reunasta kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä ja heikkoa likamaata. Kuntopolku noudattelee palstojen 51 ja 32:99 rajaa, johon löytöalueen kaakkoispäässä yhtyy harjun päältä tuleva vanha metsätie. Näiden yhtymäkohdan luoteispuolella oli halkaisijaltaan 4 -5 m ja 30 - 40 cm syvä painauma. Kvartsien esiintymä alkoi tämän paikan tienoilta ja jatkui vajaan sadan metrin matkan polkua pitkin runsaan sadan metrin etäisyydelle vanhan ampumaradan betonibunkkerista. Tästä noin 400 m tietä pitkin luoteeseen (x = 7139 54, y -3463 68, z = 97,5 - 100) havaittiin metsätiellä kaksi pientä kvartsi-iskosta. Näistä noin 20 m koilliseen oli samanlainen painauma kuin edellä kuvattu. Kolmas painauma sijaitsi tästä vielä noin 150 m koilliseen (x = 7139 64, y = 3463 50) metsätien haarauman kapeassa koillispuoleisessa sektorissa. Kvartsit jätettiin paikoilleen. Kohde tarkastettu: 29.5.1996

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.12.2004

Jaana Itäpalo inventointi 2017

Huomautuksia: Siikalatva 2017. Kestilän kirkonkylän osayleiskaava-alueen arkeologinen selvitys.

Luonti: 14.3.2018

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/221/05.04.01.00/2018 SIIKALATVA, Kestilän kirkonkylän osayleiskaava-alueen arkeologinen selvitys 2017. Tutkimusraportti.   Arkeologiset hankkeet  Kestilä, Inventointi 1996 Mika Sarkkinen    Kestilän kirkonkylä, Inventointi 2017 Jaana Itäpalo   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Inventointi 1996; Inventointi; 1996

kopioi linkki tälle sivulle: