 |
| Kitee |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Sirnihta |
248010002 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Tyyppi: | asuinpaikat asumuspainanteet |
| Ajoitus: | kivikautinen |
| Ajoitus: | pronssikautinen |
|
Z/m.mpy alin: 78.00
Z/m.mpy ylin: 81.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6864383 I: 639909 YKJ P: 6867261 I: 3640136 ETRS89/WGS84 Lat: 61.88631584° Lon: 29.66179830° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 53.1790' Lon: 29° 39.7079' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 53' 10.7370" Lon: 29° 39' 42.4739" |
| Kuvaus |
| Asuinpaikka sijaitsee Sirnihtasta koilliseen, Ruokkeenniemeen pistävän pienen Ruokkeenlahden pohjoisrannalla. Alue on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunoilta.
Iso-Sirnihtan saari on kooltaan noin 300 x 90 m ja muodoltaan "kolmikolkkainen". Lounais- ja koillisosa ovat suippoja särkkiä ja pohjoiskolkka näitä tylpempi. Saaren alueella voidaan erottaa useita Suursaimaan ja Saimaan muinaisten vaiheiden muodostamia rantatörmiä. Saaren kaakkoissivulla rantatasanne rajoittuu törmään, jonka törmän tyven korkeus on 76,7 m mpy. Koillispäässä sen korkeus on lähes olematon. Lounaaseen päin mennessä korkeus kasvaa tasaisesti niin, että se saaren keskivaiheilla on noin 2 m ja lounaisosassa yli 3 m. Lounaiskärkeä lähestyttäessä törmä jälleen madaltuu. Saaren muilla sivuilla rantatasanne rajoittuu vaatimattomaan rantavalliin tai törmän tapaiseen. Etenkin saaren koillispäädyssä, mutta myös luoteis- ja länsisivuilla erottuu edellä mainitun törmän takana toinen vanhempi, kasvillisuuden jo täysin peittämä vähäinen ja heikosti havaittavissa oleva törmä. Tämän törmän korkeus on 77,5 m mpy. Saaren koillispäädyssä on lisäksi havaittavissa törmä, jonka tyven korkeus on 78,3 m mpy. Edellä mainittujen lisäksi on saaren itäosassa törmä 79,35 m mpy korkeudella. Asuinpaikka-alueella on neljä, matalaa ja pyöreää asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 3-4 m. Lisäksi saaren alueelta on todetty 3 röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita, noin 0,5 m korkeita ja halkaisijaltaan 2,5-4 m. Asuinpaikka-alueetta on tutkittu 46 m². |
| Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 2.8.2006 |
| Alakohteet |
| Kuopanne 1 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Asumuspainanne on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m. Kuopanteen vieressä on toinen, noin 3 m halkaisijaltaan oleva painanne (1B-kuopanne / H.Taskisen tarkastuskertomus 1999). Kysessä saattaa olla kaksoispainanne (?) (Asumuspainanne on Carpelanin yleiskartassa nro 5) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Kuopanne 2 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Asumuspainanne on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyys noin 40 cm. (Asumuspainanne on Carpelanin yleiskartassa nro 6) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Kuopanne 3 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Asumuspainanne on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4 m. (Asumuspainanne on Carpelanin yleiskartassa nro 7). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Kuopanne 4 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Asumuspainanne on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 3,5 m, syvyys noin 30 cm. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Kuopanne 4 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ei määritelty |
| Kuvaus: Kuopanne on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Se sijaitsee noin 4 m luoteeseen Carpelanin kartassa olevasta kiviröykkiöstä nro 3. Ks. H. Taskisen tarkastuskertomus 1999 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Kuopanne 5 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ei määritelty |
| Kuvaus: Kuopanne on halkaisijaltaan noin 3 m ja se sijaitsee Carpelanin karttaan merkitystä kuopanteesta nro 7 noin 2 m itään. Ks. H.Taskisen tarkastuskertomus 1999. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Röykkiö 1 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja kauniin kupera. Sen halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 0,5 m. (Röykkiö Carpelanin yleiskartasssa nro 3) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
| Röykkiö 2 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 3 m ja lähes maantasainen. (Röykkiö Carpelanin yleiskartatassa nro 4) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
| Röykkiö 3 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: ajoittamaton |
| Kuvaus: Röykkiö on lähes maantasainen ja sammaloitunut, pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 2,5 m. (Röykkiö Carpelanin yleiskartassa nro 9) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997 |
| Tutkimukset |
| Mika Lavento tarkastus 1993 |
| Löydöt: KM 28220: 1-2 saviastian paloja |
| Huomautuksia: Kohde sijaitsee Ruokkeenniemen länsipuolella Siikasaarenselän ja Paljakanlahden välissä olevalla Iso-Sirnihtan saarella n. 9,5 km Kesälahden kirkosta länteen. Iso-Sirnihtan saari on "pisaranmuotoinen", n. 300 m pitkä ja 90 m leveä ja se kapenee länsiosaan mentäessä. Suojaisin on saaren lounaisranta, jolla myös koekaivaukset tehtiin. Sirnihtan saaressa voidaan erottaa useita rantatörmiä: A-törmä saaren kaakkoissivulla; törmän tyven korkeus on 76,7 m mpy; B-törmä saaren koillispäädyssä, edellistä vanhempi ja kasvillisuuden suureksi osaksi peittämä, ja siksi heikosti havaittavissa; törmän korkeus on 77,5 m mpy; C-törmä saaren koillispäädyssä; tyven korkeus 78,3 m mpy; D-törmä saaren itäosassa korkeudella 79,35 m mpy. Saaren laen korkeus on 80,8 m mpy. Saaren puusto on pääosin mäntyä; saaren länsipäässä rannan tuntumassa, missä sora/hiekkatörmä on rikkoutunut, kasvaa jonkin verran koivua ja leppää. Aluskasvillisuus on melko rehevää. Saaren maaperä voidaan maalajien perusteella jakaa kolmeen vyöhykkeeseen: luoteisosassa vallitsevana lajitteena on sora, lakialueella ja kaakkoisrinteellä hiekka; kaakkoissivun eteläosa on soraa, mutta n. 79,5 m:n korkeuden alapuolella hienoa hiekkaa. Kohteeseen kuuluu saaren lounaisosassa sijaitsevat kolme röykkiötä sekä neljä kodansijoiksi määriteltävissä olevaa painaumaa. Inventoinnin yhteydessä saaren maaperästä otettiin kolme maaperänäytettä. Näytteiden fosforianalyysi osoittaa kaikissa tapauksissa voimakkaita anomaalisia pitoisuuksia. Kaivausten yhteydessä v. 1972 alueella tehtiin fosfori- ja kalsiumkartoitus, joka osoitti myöskin selviä anomaalisia alueita. Saari on säilynyt pääosin nykyisen ihmistoiminnan ulottumattomissa. V:n 1972 tutkimusten kaivausalueet erottuvat edelleen selvästi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.3.2005 |
| Carpelan, Huurre ja Perkko tarkastus 1972 |
| Löydöt: KM 18904 |
| Huomautuksia: Carpelan kävi saarella yhdessä Matti Huurteen, Mikko Perkon ja Itä-Savon toimittajan kanssa kesäkuussa 1972. He keräsivät löytöjä samoilta kohdilta kuin Keskitalo. Lisäksi havaittiin pari sammaltunutta kivirauniota sekä maaperässä muutamia keinotekoisilta vaikuttavia painanteita. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.3.2005 |
| Oiva Keskitalo tarkastus 1970 |
| Löydöt: KM 18270:1-10 |
| Huomautuksia: Ilman ennakkotietoja päätin 23.6 käydä tarkastamassa Sirnitsan saaren rantoja ja sain moottorivenekyydin sinne Salkoniemen talosta. Jonkin aikaa etsittyäni aloin löytää asbestikeraamisia saviastianpaloja saaren kaakkoisrannalta. Keskitin etsintäni kolmeen kohtaan. Kohdassa I oli vanha sorakuoppa. Saviastianpaloja löytyi sen reunasta, n. 10-20 cm syvyydestä. Alueen etäisyys saaren koilliskärjestä on n. 140-150 m ja rannasta n. 15-20 m. Se on 4-5 m Puruveden pintaa ylempänä. Kohta II on pitelemätöntä rantatörmää, n. 100 m saaren koilliskärjestä ja n. 10 m rannasta, n. 4 m Puruveden pintaa ylempänä, maaperä hienoa hiekkaa. Kohta III on samoin pitelemätöntä rantatörmää, n. 85 m saaren koilliskärjestä ja n. 10 m rannasta, myös 4 m Puruveden pintaa ylempänä, hienoa hiekkamaata. Asuinpaikan korkeus merenpinnasta on siis 80-81 m. Se on melko laaja ja antoisa. Nro 1: Saviastianpalasia (15 kpl), asbestisekoitteisia, koristeena kampaleimaa vuoroon oikealle ja vasemmalle kallistuvina riveinä, vain suurin pala koristeltu. Nro 2: Kvartsiesine, kourutalttamaisen terävä, jossa käytön jälkiä. Koko: 3,1 x 2,9 x 1,4 cm. Nro 3: Kvartsiesine, kaareva terä, jossa käytön jälkiä. Koko: 3,9 x 2,8 x 0,9 cm. Nro 4: Kvartsiesine, hieman kourutalttamainen terä, jossa käytön jälkiä. Koko: 5,3 x 4,0 x 2,6 cm. Nro 5: Kvartsi-iskoksia (6 kpl) Nrot 1-5 löytyivät hiekkakuopan reunasta, löytöalue I Nro 6: Saviastian reunapal, asbestikeramiikkaa, hyvää, ohutlaitaista astiaa, koristeena kaksi vaakasuoraa viivaparia. Nro 7: Saviastianpaloja (17 kpl), asbestikeramiikkaa, joukossa kaksi koristeltua palaa, toisessa koristeena pyöreäpohjaisia syvennyksiä, toisessa leveitä tasapohjaisia , jyrkkäreunaisia viivoja. Nro 8: Kvartsiesine, korkeateräinen (höylä?), terällä kovasti käytön jälkiä. Koko: 5,8 x 4,6 x 3,1 cm. Nro 9: Kvartsi-iskoksia (4 kpl) Nrot 6-9 ovat löytyneet törmästä hiekkakuopasta noin 50 m koilliseen (löytöalue II). Nro 10: Saviastianpalasia (9 kpl), asbestikeramiikkaa, kaksi palaa koristettu, koristeena vaakasuoria leveitä, tasapohjaisia, jyrkkäreunaisia viivoja ja vinojen kampaleimojen muodostamia vyöhykkeitä. Nro 10 löytynyt törmästä, hiekkakuopasta noin 65 m koilliseen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.3.2005 |
| Christian Carpelan kaivaus 1972 |
| Löydöt: KM 18910:1-305 |
| Huomautuksia: Saarella tehtiin koekaivaukset 7.-12.8.1972 apurahoin. Saarelle avattiin kaksi kaivausaluetta yhteensä 46 m2. Löytöinä on tyypillistä kampakeramiikkaa sekä Pöljän, Luukonsaaren ja Sirnihtan keramiikkaa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.3.2005 |
| Helena Taskinen tarkastus 1999 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.10.1999 |
| Petro Pesonen inventointi 2004 |
| Löydöt: KM 34819 |
| Huomautuksia: Asuinpaikka tarkastettiin Kesälahden inventoinnissa 10.6.2004. Mukana inventoimassa oli venekuskina toiminut kiteeläinen Seppo Suomalainen. Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselällä Iso-Sirnihtan saarella. Sirnihtan saari on pysynyt luonnontilaisena ja kauniina mäntyä kasvavana harjusaarena. Saaren itärannalla on hiekkakuoppa, jonka seinämät ovat vähän avoimena. Myös saaren kaakkoisrannalla, lähellä saaren eteläkärkeä on vähän törmää avoimena ja tästä leikkauksesta löytyi myös joitakin paloja keramiikkaa (pisteestä p= 6867214, i= 3640093). Vanhat kaivausalueet erottuvat edelleen maastossa, ilmeisesti niitä ei ole täytetty. Pikaisen tarkastuksen perusteella saarelta löydettiin vain yksi siellä aiemmin havaituista kiviröykkiöistä, halkaisijaltaan n. 3 m ja korkeudeltaan n. 50 cm (koord. p= 6867317, i= 3640107). Lisäksi havaittiin yksi halkaisijaltaan n. 1,5 m oleva kuopanne kohdassa p= 6867309, i= 3640122. Saarella oli muitakin pieniä kuopanteita, mutta en havainnut siellä aiemmin todettuja asumuspainanteita. |
| Luonti: 3.3.2005 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Arkeologisia tutkimuksia Kesälahden Sirnihtan esihistoriallisella asuinpaikalla (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Kaivaus; 1972