Salo | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Kaukurin kivikautinen keskusalue |
259010036 |
Tyyppi: | asuinpaikat |
Ajoitus: | kivikautinen |
Paikkatieto- selite: |
alakohde Pellonpää |
Z/m.mpy alin: 37.50
Z/m.mpy ylin: 40.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6683643 I: 300801 YKJ P: 6686450 I: 3300891 ETRS89/WGS84 Lat: 60.24062524° Lon: 23.40134023° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 14.4375' Lon: 23° 24.0804' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 14' 26.2509" Lon: 23° 24' 4.8248" |
Kuvaus |
Kaukurin kylän Sepän talon ympäristöstä on laajalta alueelta runsaasti kivikautisia löytöjä. Kysymyksessä näyttää olevan laaja yhtenäinen asuinpaikka-alue, jonka Matti Huurre on inventointikertomuksessaan jakanut kahdeksaksi eri kohteeksi. Alue käsittää inventointikertomuksesta seuraavat kohteet; Kivikauden nummi, Seppä, Kankare, Kansakoulu, Pellonpää, Saari, Nummila ja Kaukossuo. Nummila ja Kaukosuo kuuluvat samaan alueeseen, vaikka sijaitsevat Toijan kyläalueen puolella. Alue on noin 3,5 kilometriä pitkä kaistale hiekkanummen reunamilla. V:n 2003 inventoinnissa alueen tarkastuksessa löytöjä havaittiin useimmissa mainituissa kohteissa.
Vuonna 2010 tutkittiin Kaukurin kivikautisen keskusalueen keskellä jäävällä alueella ilmeisesti ruuanvalmistukseen käytetyn uunin jäänteet. Kaivaushavaintojen mukaan paikalle on ensin kaivettu pitkänomainen, runsaan metrin mittainen kuoppa. Kivien päällä on poltettu tulta. Vähäinen luuaines viittaa hylkeeseen ja löytömateriaali kivikaudelle, ehkä sen jälkipuolelle. Löytöjen yksipuolisuuden (vain kvartsi-iskoksia ja mahdollisesti hiotun kiviesineen kappale) sekä kulttuurikerrosten ohuuden ja pienialaisuuden perusteella kyseessä on lähinnä tilapäinen ruuanvalmistuspaikka. Paikkaa on ilmeisesti käytetty toistuvasti samaan tarkoitukseen, sillä myös toisen kuopan jäännökset havaittiin nyt tutkitun vieressä. |
Luonti: 25.10.2002 Viimeisin muutos: 9.11.2017 |
Alakohteet |
Kankare |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6683443 I: 300601 |
Kuvaus: Kankareen talo on Toijasta Kosken asemalle vievän maantien varressa sen länsipuolella, Metsolaan johtavan kylätien haarasta noin 50 metriä etelään. Alue on Sepän kohdalla olevan numminiemekkeen jatkoa, joka loivasti viettää sekä itään että länteen. Vuoden 1963 inventointilöydöt ovat peräisin pellon laidasta talon länsi- ja eteläpuolelta. KM 5361: 14, KM 7301: 10, KM 15999: 2 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.3.2010 |
Kaukossuo |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Kuvaus: Kaukossuon talo on Toija-Koski as. -maantien itäpuolella, nummen reunalla tiestä noin 150 metriä. Tien ja talon välillä on metsää, talon koillis-, itä- ja kaakkoispuolella on peltoa. Vuoden 1963 inventoinnissa löytyi Kaukossuon koillispuolella olevalta pellolta runsaasti asuinpaikan merkkejä, vaikka lähimpänä taloa olevan osan tutkiminen jäi viljan vuoksi vähäiseksi. Paikka on loivasti itään viettävää hietikkorinnettä. Kvartsia löytyi myös aivan metsän reunasta, joten osa asuinpaikasta lienee vielä metsän alla. KM 5051: 1, KM 5861: 3, KM 6899: 3-4, KM 7301: 12, KM 16026: 1-7 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.10.2002 |
Kaukurin kansakoulu |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6683340 I: 300571 |
Kuvaus: Kaukurin kansakoulu on Toija-Koski as. -maantien länsipuolella Kankareen talosta noin 100 metriä etelään. Se on rakennettu numminiemekkeen päähän. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä ei tehty löytöjä. Alueelta aiemmin löydetty oikokirves KM 9362: 2. Maaston perusteella on kuitenkin syytä olettaaa, että Sepän ja Kankareen alueilla oleva asuinpaikka ulottuu tänne asti. Toisaalta on tietysti mahdollista, että kirves on joutunut varsinaisen asuinpaikan ulkopuolelle. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.3.2010 |
Kaukurin Seppä |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6683596 I: 300663 |
Kuvaus: Kaukurin Sepän talo on Toijasta Kosken asemalle vievän maantien ja Kaukurista Metsolaan vievän kylätien välisessä kulmassa. Se on hiekkanummen eteläpuoleisella niemekkeellä. Löytöjä on tehty ympäri koko aluetta ja kvartsia näytti löytyvän miltei kaikkialta, missä maan tarkastaminen oli vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä mahdollista. Osa Kaukurin kansakoululla olevista esineistä on Sepän alueelta. KM 5058: 9-10, KM 5361: 15, KM 5790: 1-5, KM 5855: 1, KM 6080: 2-3, KM 6899: 6-7, KM 7301: 6-9, KM 9362: 6, KM 10045: 1, KM 13694, KM 16000: 1-3, 5-11 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.3.2010 |
Kivikauden nummi |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Kuvaus: Kaukurista Metsolaan vievän tien etelä(lounais)puolelta, noin 0,5 kilometriä tienhaarasta, Roitmäen kaakkois- ja itäpuolella olevasta pellosta on löytynyt paljon kiviesineitä, jonka johdosta Kankareen entinen omistaja ylikonstaapeli Artturi Kankare on antanut paikalle nimen "Kivikauden nummi". Joissakin lähteissä alue on Kankareen nummipelto tai Forstenin kuru. Paikka on etelään ja itään viettävää hiekkaista nummenreunaa. Irtolöytöjä on löydetty pellosta ja soranoton yhyeydessä viljelemättömästä niemekkeestä. Matti Huurteen mukaan Forstenin talo on todennäköisesti rakennettu asuinpaikan päälle. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä peltorinteiltä löytyi kvartsia. KM 6899: 5, KM 12197: 1-9, KM 15998: 1-15 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.10.2002 |
Nummila |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6684062 I: 300983 |
Kuvaus: Nummila on Saaresta pohjoiseen Toijan kylän puolella. Talo itse on niittyaukean keskellä vähäisellä kumpereella, noin 200 metriä maantiestä itään. Vuoden 1963 inventointilöydöt tulivat nummen itärinteestä, joka on jatkoa Kaukurin kylän puoleiselle nummelle. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti vielä pohjoiseen Kaukossuolle asti. KM 16027: 1-5 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.3.2010 |
Pellonpää |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6683643 I: 300801 |
Kuvaus: Pellonpään talo on Toija-Koski as. -maantien itäpuolella vastapäätä Seppää. Alue on etelään ja kaakkoon viettävää nummenreunaa ja liittyy välittömästi Sepän alueeseen. Inventointitarkastus päivänä talon perunamaan laidasta löytyi kivikirves, noin 5 metriä asuinrakennuksen nurkasta itään. Paikalta löytyi myös pari kvartsi-iskosta. KM 16001: 1-2 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.3.2010 |
Saari eli Saarenmetsä |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6683749 I: 300830 |
Kuvaus: Saaren eli Saarenmetsän talo on Toija-Koski as. -maantien itäpuolella, Sepän talon kohdalla. Rakennukset ovat niittyalueen keskellä olevalla pienellä mäellä, jonka korkeus jää alle 40 metriä m.p.y. Nummen itään viettävästä rinteestä maantien varressa olevasta pellosta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä kvartsia ja hioinlaa an paloja. Osa aiemmista löydöistä on tästä samasta rinteestä. Alue näyttää jatkuvan pohjoiseen, Toijan kyläalueen puolelle. KM 9154: 2-4, KM 15693, KM 16002: 1-5 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.3.2010 |
Tutkimukset |
Anna-Liisa Hirviluoto tarkastus 1962 |
Löydöt: KM 15963 |
Huomautuksia: TVH:n Turun piirin antamien tietojen mukaan Kiskon Kaukurin kivikautisten asuinpaikkojen läheisyydessä aloitettiin hiekankuljetukset, mistä johtuen alueella oli tehtävä tarkastuskäynti. Tarkastuskäynti tehtiin 14.9.1962. Maaston tutustumisen jälkeen voitiin todeta, että TVH.N hiekanottoalueesta ei ollut vaaraa kivikautisille asuinpaikoille. Tarkastuskäynnin yhteydessä Anna-Liisa Hirviluoto totesi maantieojan leikkauksessa punaiseksi palanutta kulttuurimaata ja särkyneeltä liedeltä vaikuttaneen anomalian. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002 |
Matti Huurre inventointi 1963 |
Löydöt: KM 15998, 15999, 16001, 16002, 16026, 16027 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002 |
Hjalmar Appelgren-Kivalo kartoitus 1962 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002 |
Virva Lompolo, TMM inventointi 2003 |
Löydöt: KM 33887-33893 (asuinpaikkalöytöjä) |
Luonti: 1.3.2004 |
Juko Pukkila koekaivaus 2010 |
Luonti: 29.12.2010 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |