Röykkiöt sijaitsevat Forsbynmäellä eli Hiidenniemellä, jonka eteläpuolella on Kokemäenjoki. Rehevällä niittymaalla on näkyvissä 5 erillistä kiven- ja maasekaista röykkiötä. Vuonna 1901 Th. Schvindt tutki yhden röykkiön, polttohaudan. Siitä saatiin löytöinä mm. keihäänkärki, rannerengas, palanutta luuta, saviastianpaloja.
Vuoden 1971 tarkastuksen mukaan röykkiöt sijoittuvat seuraavasti alueelle: 1. on kiven- ja maansekainen "töyssy" (Hirviluodon mukaan) 100 m keittiörakennuksesta lounaaseen. Siinä on kaivanto?, missä näkyy lohkeillutta kiveystä ja maata. 2. on halkaisijaltaan 6, 30 m suuruinen röykkiö uimakopin yläpuolella. Sähkötolpan kohdalla näkyy palanutta maata ja rikkoutunutta kiveystä. 3. on matala röykkiö Pähkinäsaaressa. Siihen kaivetusta koekuopasta ei saatu löytöjä. 4. on halkaisijaltaan 6,5 x 8,5 m suuruinen kiven- ja maansekainen röykkiö urheilukentän kaakkoisreunalla. Koekuopasta saatiin keramiikkaa, särkynyttä kiveystä ja nokea. Röykkiö on laakea kumpu, jossa on näkyvissä isoja maakiviä. Lisäksi paikalla on epämääräisiä "töyssyjä".
Ranta-asemakaavan laatimisen vuoksi Forsbynmäki/Hiidenniemi inventointiin syksyllä 2017. Alueelta ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä, mutta mj-alueen rajausta tarkennettiin. Aikaisemman rajauksen sisällä oli alueita, jotka arkeologisesta näkökulmasta katsoen olivat jo tuhoutuneita. Toisaalta uuden rajauksen sisään otettiin myös röykkiön 3 ympäristö. Röykkiössä lienee sijainnut sähkötolppa, jonka tukirakenteena röykkiötä on käytetty. Inventoinnin yhteydessä ympäristön peltoja tarkastettiin koepistoin ja metallinpaljastimella, mutta mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu.
Tapio Salminen on Kokemäen historiassa (Joki ja sen väki, Kokemäen ja Harjavallan historia I:1, 2007) esittänyt ajatuksen, että keskiaikainen Forsbyn piispankartano ja sitä seurannut lampuotitila ja Forsbyn kylä olisivat sijainneet juuri Hiidenniemessä. Tulkinnan yhtenä perusteena on hiisi-nimisten palvontapaikkojen päätyminen piispan omistukseen. |