Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä moreeniharjanteella, Mustalammen ja Kämppärämeen välillä. Paikalla on asuinpainanne, sen vierellä raivattua "piha-aluetta" sekä pari mahdollista veneenvetouraa ja yksi venevalkama. Asuinpainanne on kooltaan 14 x 8 m ja noin 1,5 m syvä. Reunaa kiertää noin 2 m leveä valli, joka on ainakin osaksi ihmisen kasaama. Mahdollisesti kysymyksessä on alkujaan luonnon muovaama painanne, jota ihminen on parannellut tarkoituksiinsa. Kuopan pohjalle tehdystä koepistosta löytyi kvartsia (ei otettu talteen). Asuinkuopan länsipäässä on neliskanttinen kivipaasi, koko noin 90 x 50 x 50 cm, joka vaikuttaa kaatuneen pystyasennosta kyljelleen.
Kuopan länsipuolella on tasainen, raivattu alue, kooltaan noin 6 x 16 m. Tämän "piha-alueen" pohjoisreunasta lähtee kivikkoon raivattu noin 13 m pitkä polku, joka päättyy muinaiseen rantaan. Noin 30 m asuinpainanteen eteläpuolella on kolme matalaa 5-7 m pitkää ja noin 2 m leveää uraa, jotka ovat mahdollisia veneenvetouria. Asuinpainanteen pohjoispuolella on kaksi kivistä raivattua aluetta harjanteen laidassa, mahdollisia venevalkamia.
Kohteessa on tehty pienimuotoiset kaivaukset vuonna 2005 (ks. Tukimukset -välilehti).
Huomautuksia: Kertomus AO:n arkistossa.
Kaivauskertomuksen yhteenveto:
Kälviän Kämppäkankaalla suoritettiin Kokkolan seudun opiston kurssikaivaukset syyskuussa 2005. Kaksi päivää kestäneiden kaivausten toteutuksesta vastasi K.H. Renlundin museo. Tutkimuskohteena oli kookas kivikautinen asumuspainanne, jonka päätyyn oli raivattu yli 20 m pitkä ja soikea ”piha-alue”. Lähiympäristöstä tunnetaan aivan samanlaisia asumuspainanteita ”piha-alueineen” viidestä kohteesta. Koekaivauksen tavoitteena oli saada selvyyttä näiden erikoisten kohteiden luonteesta ja kulttuurivaiheesta.
Kaivauksessa sijoitettiin koeruutuja asumuspainanteen sisäpuolelle sekä ulkopuolelle kummankin kulkuaukon läheisyyteen ja ”piha-alueelle”. Muutamia luufragmentteja lukuun ottamatta aineisto koostui kvartsista, jota löytyi varsin runsaasti kaivettuihin neliöihin nähden. Keramiikkaa ei löytynyt, eikä muukaan löytöaineisto antanut viitteitä asuinpaikan ajoituksesta. Mielenkiintoisimmaksi alueeksi osoittautui pieni ja kapea painanne asumuspainanteen ympärysvallin ja ”piha-alueen” reunavallin välissä. Suuri osa kvartsista ja palaneet luufragmentit löytyivät sieltä. Erityisesti huomio kiinnittyi suurten iskosten ja ytimien huomattavaan määrään näissä ruuduissa, kun taas pienemmät iskokset ja valmiit esineet löytyivät enimmäkseen ison asumuspainanteen sisäpuolelta. Pienestä kaivausalasta johtuen mitään pitkälle meneviä päätelmiä eri toimintojen sijoittumisesta asuinpaikalla ei voi tehdä. On kuitenkin mahdollista, että pienessä painanteessa on harrastettu karkeampaa kvartsin käsittelyä ja se on toiminut myös esikäsiteltyjen isojen iskosten ja ytimien varastona. Jatkokäsittely ja itse esineiden valmistaminen olisi tapahtunut enimmäkseen asumuksen sisällä. Jos näin on, asumus on ollut todennäköisesti käytössä ainakin talvella, jonka varalle kvartsia on ollut tarpeen varastoida. Silloin esineiden valmistaminen on ollut miellyttävämpää sisätiloissa.
Näissä ja muissakin ruuduissa löydöt tulivat esiin varsin pinnassa yleensä I tasossa tai II tason yläosassa. Lähes kaikki kaivausruudut olivat hyvin kivikkoisia ja useimmissa erottui selvä kulttuurikerros. Selkein ja likaisin kulttuurikerros tuli esiin asumuspainanteen ulkopuolella itäisen kulkuaukon läheisyydessä. ”Piha-alueelle” kaivetuissa ruuduissa se oli epäselvä ja löytöjäkin tuli vähemmän. Vaikuttaa siltä, että toimintaa on ollut eniten asumuksen ulkopuolella kulkuaukkojen tuntumassa, mutta myös asumuksen sisäpuolella. Ruuduista E ja P löytyi kivistä ladottuja rakenteita, joista ei kuitenkaan havaittu tulenpidon merkkejä. Rakenteiden funktio jäi arvoitukseksi. Ruudun E asumuksen sisäpuolelta löytynyt rakenne tuli esiin heti pinnassa ja se saattaa liittyä myöhäisempään toimintaan paikalla. Asumuksen sisäpuolelle ympärysvallin viereen kaivetuista ruuduista voitiin havaita, että ympärysvallista on sortunut kiviä painanteeseen, mutta asumuksen läntinen seinä on luultavasti ollut alun perin suora ja lähes itä-länsi suuntainen.
Luonti: 18.8.2010 Viimeisin muutos: 18.8.2010
Lauri Skantsi tarkastus 2019
Huomautuksia: Kohde tarkastettiin 26.9.2019 ja tarkastus liityi VARK-hankkeeseen. Kohteessa on edellisen tarkastuksen jälkeen tehty metsänharvennusta, mikä on tapahtunut hienovaraisesti muinaisjäännöstä vahingoittamatta. Nyt kohde erottuu entistä paremmin maisemassa. Asumuspainanteen edustalle raivatulla "piha-alueella" on tuulenkaato. Kannon alta löytyi kvartis-iskoksia, joita ei otettu talteen.
Luonti: 4.10.2019
Lauri Skantsi tarkastus 2020
Huomautuksia: VARK-hankkeeseen liittyvä tarkastus 4.6.2020.
Luonti: 30.6.2020 Viimeisin muutos: 17.3.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.