Två skeppsättningar är belägna på ett högt berg på Purunpää udden mittemot Judasholmen vid Hamnholmssundet. På E sidan av bergskrönet finns två små försumpningar och på E sidan av dem en N-S-gående bergsrygg, på vilken gravarna byggts.
N graven är närmast en skeppsformig stensättning, som är ca 11 m lång och vid mitten ca 4,7 m bred. Vid byggandet av graven har man tydligen använt sig av en förhöjning i berget för att få mera volym åt graven och minska behovet av lösa stenar. Skeppssättningens W kan harfallit sönder, E kanten förefaller att vara bättre bevarad. I den mera intakta N delen finns flera flata stenhällar som kantstenar och N spetsen av skeppssättningen bildas av en spetsig triangelformad flat sten. Även i gravens S del finns flata stenar, men närmast ovanpå de övriga stenarna på gravens yta.
På S sidan av föregående, nästan helt övervuxen och täckt av några torra träd en närmast linsformad sättning, men mera ihopfallen än föregående. Dess längd är 4 m och bredd ca 3 m.
Avokalliolla on kiviä siten, että niitä näyttää olevan kahtena pohjanmuodoltaan suunnilleen soikiomaisena latomuksena, jotka sivuavat toisiaan, ja niiden molempien kivilatomusten pituusakseli on suunnilleen yhdellä ja samalla suoralla linjalla. Pohjoisemman kivilatomuksen pohjoinen pää on selvästi kärkevä (näkyy yksityiskohtakuvassa DT2013:39:109). Kun samassa latomuksessa on hieman kärkevä kohta myös vastakkaisella laidalla, niin ääriviivoissa on jonkin verran laivamaista muotoa. Eteläisempi latomus on pohjoislaidaltaan suippeneva, ja juuri tämä pohjoislaita liittyy toisen latomuksen reunaan. Kokonaisuus muistuttaa kahdeksikon numeroa. Pohjoisemman latomuksen leveys sen leveimmältä kohdalta on 4,5 metriä, ja pituutta latomuksella on 11,0 metriä. Eteläisemmän latomuksen levein kohta on 2,7 metrin levyinen, ja eteläisemmän latomuksen pituus on noin 7 metriä. Latomusten korkeutta on vaikea määrittää. Niiden päällyspinnat ovat muodoltaan epätasaiset. Kiviä on kummassakin 1–3 kerroksessa. Pohjoisemman latomuksen sisältä näkyy paikoin kallio; ehkä sen kivikkoa on pengottu joskus. Kiviä on ehkä siirrelty pohjoisemman rakenteen sisällä ja viskottu sen ulkopuolellekin. Selviä purkamisjälkiä ei eteläisemmässä latomuksessa erotu. Eteläisemmän latomuksen lähettyvillä ei erotu ainakaan kovin monia sellaisia kiviä, joiden voisi arvella olevan latomuksesta purettuja.
Kivet pohjoisemman latomuksen sisällä ovat enimmäkseen pyöristyneitä ja noin 0,1–0,4 metrin läpimittaisia. Joitakin laattakiviä on myös saman latomuksen kiviaineksen joukossa, ja niistä suurimmat ovat noin 0,6 metrin läpimittaisia. Eteläisemmässä latomuksessa on samantapaista kiviainesta kuin toisessakin, mutta laattakiviä ei ole eteläisemmässä niin paljon kuin toisessa. Kalliopinnassa saattaa olla syvennys niillä paikkeilla, missä eteläisemmän latomuksen pohjoislaita on, ja saattaa olla, että saman latomuksen länsilaidankin alla on kallion syvennys. |
takaisin
Koordinaatit
Dragsfjärd Arkeologisk inventering 1985 Konstsamfundets Insula Nova - Område; Inventointi; 1985