Rautakautinen röykkiöalue sijaitsee Visulahdessa, Mikkeli-Kuopio -valtatien pohjoispuolella, noin 600 m päässä tiestä, Juoneennurmen tilan päärakennuksen pohjoispuolella olevassa lehmihaassa. Alueella on yli 100 erikokoista röykkiötä, jotka on rakennettu multavalle maapohjalle. Osa röykkiöistä on maansekaisia, osa pelkistä kivistä rakennettu. Röykkiöiden koko vaihtelee muutaman metrin pituisista aina 7-8 metrisiin. Juoneennurmen tilan päärakennuksen eteläpuoleiselta pellolta, tien länsipuolelta on löytynyt mm. hopeoitu krusifiksi (KM 10880) ja rautakuonaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta savea (KM 25630:1-3).
Krusifiksi on löytynyt kesäkuussa 1936 Mikkelin pitäjän Juonennurmen sotilasvirkatalon (Norola n:o 11) maalta. Krusifiksi on pohjoismaista alkuperää, hopeasekoitteinen, kantarenkaalta katkennut. Ristiinnaulitulla on suuret kädet, jalat epämääräisesti; käsissä ja vartalossa 3 poikkiuurretta. Kasvot ovat kuluneet. Takasivulla on vastaavanlainen ristiinnaulitun kuva. Krusifiksin koko: 51,5; 29,4 mm. Renkaan halkaisija on 7,5 mm. Esineen löysi virkatalon vuokraajan Matti Siiskosen poika Lauri Siiskonen kyntötyössä talon pohjoispuolella olevalta pellolta. Esine tuli esiin kynnettäessä viilloksesta ja ei löytäjä, Lauri Siiskonen, etsiskelyistään huolimatta tavannut paikalta muuta mainittavaa. Pelto oli silloin kesantona ja oja oli perattu ja siitä tullut multa heitetty pellolle samana vuonna (tai ehkä edellisenä), kuten talossa on tapana kesantomaalle menetellä. Ojat ovat pienehköjä noin 40 cm syviä ja maa paikalla soramultaa. Löytöseutu on laakeaa, loivasti lounaaseen, Saimaata kohti viettävää rinnettä, jonka rinnassa, lähellä yläosaa, löytökohta on. Pellossa on kiviä siellä täällä, yleensä korkeahkoja raunioita. Lähinnä löytökohtaa oleva, 4x2,5 m laaja röykkiö tarkastettiin (kesällä 1938) kaivamalla keskelle kuoppa. Mitään erikoista ei tavattu, vaan 70 cm syvältä yleensä pään ja nyrkinkokoista kiveä, välissä runsaasti humusmaata olevan kerroksen alta tuli puhdas, harmaa pohjasora. Mitkään (Sarasmon kuulemista) perimätiedoista eivät sijoita ristin löytöpaikalle kirkkoa enempää kuin kalmistoakaan. Eräässä 300-400 m lännempänä olevassa Kröpin torpassa voitiin osoittaa torpasta löytökohtaan päin kellonsoittajan ja haudankaivajan asuntojen paikat, mutta senkin mukaan kirkko olisi ollut karttaotteessa (ks. diaariota) olevan tienristeyksen luona ja hautausmaa etelämpänä. Tämän kirkon Juonennurmella on oletettu oleen 1550-1645 välillä. (ylioppilas E. Sarasmon kertomuksesta koonnut C.F. Meinander 1939) |
takaisin
Juoneennurmi 3 1000019468, asuinpaikat
