Täyssinnän rauhan rajamerkki sijaitsee Pisan luonnonsuojelualuella, joka sjoittuu aivan Nilsiän ja Juankosken kuntien rajalle. Suurin osa Pisan alueesta on Nilsiän kunnan puolella.
Täyssinnän rauhan (1595) raja kulki Pisan huipun kautta. Täyssinän rauha päätti kaksikymmentäviisi vuotta jatkuneen sotajakson Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Rauha solmittiin 18.5.1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinänsaaren rauhasta (1323) lähtien. Rajan tuntumassa oli ollut jatkuvasti selkkauksia sekä puolin ja toisin tehtyjä hävitysretkiä. Tämän johdosta talonpoikia ei uskaltautunut asumaan vakituisesti rajan läheisyyteen. Täyssinän rauhansopimus vakiinnutti rajamaakuntana olleen Savon itärajan.
Ruotsin ja Venäjän valtuuskunnilla oli toisistaan poikkeava käsitys rajan kulusta. Ruotsin valtuuskunnan saamissa ohjeissa korostettiin, että tosiasiallisen nautinnan tuli mennä vanhojen asiakirjojen edelle. Ruotsin ja Venäjän valtuuskuntien välisissä neuvotteluissa saatiin huomattavatkin erimielisyydet kuitenkin sovituiksi tosiasiallisen nautinnan pohjalta. Lokakuun 19. päivänä 1595 voitiin allekirjoittaa asiakirja, joka määritti rajan kulun Säämingin Varpavuoresta Nilsiän Pisamäkeen.
Ruotsi-Suomen puolelta rajaa kävi kaksi komissiota, Savon ja Pohjanmaan komissiot. Ruotsalaisten merkissä on rajakomission ruotsalaisten jäsenten nimikirjaimet. Ensimmäinen monogrammi kuuluu Arvid Henrinkinpoika Tavastille, toinen Yrjänä Henrikinpoika Hornille (kivenhakkaaja tosin on kirjoittanut etunimen alkukirjaimen niin kuin on kuullut sen äännettävän), seuraava Klaus Hermaninpoika Flemingille ja viimeinen merkki Gödik Finckelle, Savonlinnan linnanherralle. Savon komission merkin vieressä on Pohjanmaan komission merkki. Ruotsin merkin kirjaimet ovat lyhennys sanoista Sigismundus Rex Swecia. Tämä lienee viimeinen Sigismundia koskeva virallinen merkintä, sillä hän ei enää merkkiä tehtäessä ollut hallitsijana.
Venäläisten merkintänä on ortodoksinen risti . Merkitystä rajapisteestä osoittaa rajan suuntaa viiva eteläkaakkoon kohti Vuotjärveä ja luoteeseen kohti Keyritynjoen suuntaa.
Luonti: 23.3.2001 Viimeisin muutos: 19.2.2019
Tutkimukset
Petro Pesonen inventointi 2008
Huomautuksia: Pisan vuorella käytiin ottamassa valokuvia 28.5.2008 Nilsiän inventoinnin yhteydessä. Mukana oli FM Irene Nurminen.
Luonti: 5.12.2008
Tanja Tenhunen / Metsähallitus tarkastus 2019
Huomautuksia: Kohde ennallaan. Ei erillistä tarkastuskertomusta.
Luonti: 25.8.2021
Tytti Räikkönen ja Piritta Häkälä/Kuopion kult.hist.museo, Kimmo Jääskeläinen Kuopion luonnontieteellinen museo tarkastus 2024
Huomautuksia: Pisan rajamerkin tarkastus ja hakkauspintojen jäkälälajistokartoitus tulevia hoitotoimenpiteitä varten.
Luonti: 2.4.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.