Kohde on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Luhtajoen ympärillä olevan peltoaukean länsipuolella. Jyrkällä, itään päin viettävällä rinteellä Ylösjoen talosta 400 m pohjoiseen on aikanaan löytynyt taltan teelmä, piikaavin, saviastianpala, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Paikalla 2021 tehdyn koekaivauksen perusteella rinteen alueella asuinpaikka lienee lähes kauttaaltaan tuhoutunut aiemmassa maanmuokkauksessa ja hiekanotossa. Sen sijaan rinteen juurella kulkevan tien itäpuolelle, peltoon tehdystä koeojasta havaittiin peltomultakerroksen alta turvekerros noin 50 cm syvyydellä, josta löytyi rikkinäisiä ja ehjiä vesipähkinän kuoria sekä puumateriaalia, jossa on selkeitä majavan jyrsimäjälkiä mutta myös mahdollisesti jälkiä ihmisen tekemästä työstöstä. Vesipähkinät ajoittuvat radiohiilianalyysin perusteella noin vuosiin 1870–1620 eaa. Löytöpaikasta noin 400 m koilliseen sijaitsevan Ylisjoen kivikautisen asuinpaikan kohdalta löytyi 2021 pellolta samanlaisen turvekerroksen alapuolelta neoliittiseen kivikauteen ajoittuvan kalastusrakenteen liisteitä.
Koekaivausten perusteella Luhtajoen ympäristön peltoalueella olevissa turvekerroksissa ja niiden alapuolisissa pohjasavissa on mahdollisesti kosteiden ja hapettomien olosuhteiden säilyttämänä runsaastikin kalastukseen sekä muuhun ihmisen toimintaan liittyvää orgaanista materiaalia sekä muuta kivikaudelle ajoittuvaa löytöaineistoa. Yli-Kunnarin potentiaalisin löytöalue on muinaisen rantaviivan kohdalla noin 32 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, johon muinaisjäännöksen alue on rajattu paikkatietokannassa. Kalastusrakenteita saattaa olla kuitenkin huomattavasti laajemmalla alueella.
Orgaanisen materiaalin löydöt ovat Suomessa harvinaisia ja useiden kivikautisten asuinpaikkojen reunustama Luhtajoen laakso on merkittävä arkeologinen kulttuuriperintökokonaisuus.
Luonti: 16.12.1997 Viimeisin muutos: 18.1.2022
Tutkimukset
Kreetta Lesell inventointi 2001
Löydöt: -
Huomautuksia: Asuinpaikka sijaitsee Luhtajoen (ent.Ylisjoki] lounaispuolella itään viettävän rinteen yläosassa laajalla alueella, Ylösjoen talosta 400 m pohjoiseen.
Maarit Sunin inventointikertomuksen kuvatekstin mukaan asuinpaikan pohjoispuolella olevan metsikön hiekkakuopassa on ollut liesi. Vuoden 2001 inventoinnissa liettä ei löytynyt, koska hiekkakuoppa oli kasvillisuuden peitossa. Todennäköisesti asuinpaikka kuitenkin jatkuu tälle alueella. Asuinpaikka on siis luultua laajempi.
On mahdollista, että asuinpaikka ulottuisi koko metsäisen niemen alueelle aina Alitalon (9) asuinpaikkaan saakka, joka sijaitsee pienellä kumpareella metsän reunassa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.5.2002
Mirja Miettinen tarkastus 1972
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.12.1997
Maarit Suni inventointi 1975
Löydöt: KM 19789
Huomautuksia: Sunin inventointikertomuksessa kohde nro 12.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.