Paikka sijaitsee Niemenharjun eteläkärjessä, Saparoniemessä, jossa on nykyisin uimaranta. Sinne vievän tien pinnassa vuonna 1964 havaittiin palomaaläikkä, jonka kohdalta ei kuitenkaan vuoden 1996 inventoinnissa tehty löytöjä tai muita havaintoja. Maasto on ehjää kangasmetsää muinaisine rantaterasseineen, asuinpaikaksi sopivaa.
Koekaivauksessa vuonna 2004 todettiin kulttuurikerrosta ja löydettiin palanutta luuta, kvartsia, kivilaji-iskoksia, hiotun kiviesineen katkelma ja hajanaisia tulenpidon jälkiä, jotka keskittyivät maastossa näkyvälle, välittömästi noin 115 m korkeudella olevan rantatörmän päälle. Vuonna 1964 näkynyt palomaaläikkä lienee ollut juuri tieleikkauksessa em. rantatörmän kohdalla, jossa yhäkin on jonkinverran likamaata näkyvissä.
Asuinpaikka on rannan ja terassin suuntainen pitkänomainen vyöhyke tien molemmin puolin. Suppealla koekuopituksella ei muinaisjäännöksen laajuutta voitu selvittää. Todetun löytöalueen koko oli noin 20 x 60 m.
Kauempana luoteessa Saparoniemen keskiosissa on erilaisia kuopanteita ja moderneja sorakuoppia. Koekaivetuista kolmesta matalasta painanteesta yksi oli hiilimiilu ja toinen likamaakuoppa. Molemmat ovat ilmeisesti suhteellisen myöhäiseltä ajalta. Kolmas kuoppa oli luontainen, lahonneen kannon kuoppa.
Mirja Miettinen ja Miikka Kumpulainen koekaivaus 2004
Löydöt: KM 35090:1-22
Luonti: 22.6.2005 Viimeisin muutos: 30.11.2006
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.