Kohde sijaitsee Saanijärven itärannalla, järven ja valtien 4 välillä, Alakosken eteläpuolella, Kortteisenjoen suun eteläpuolella, viljelys- ja tonttimaalla. Paikalla on ilmeisen laaja asuinpaikka, jonka kokonaislaajuus on kuitenkin tuntematon. Asuinpaikka saattaa ulottua metsänkin puolelle. Paikalta saatu löytöaineisto ulottuu esikeraamiselta ajalta kivikauden lopulle.
Inventointikertomus 2013:
Rönnynkylän kivikautinen asuinpaikka-alue on tunnettu jo 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäisenä tutki-jana paikalla kävi Theodor Schwindt, joka vuonna 1900 teki kaivauksen Rönnyn Salokankaalla (nyk. Hylkylä). Kaksi vuotta myöhemmin Julius Ailio tutkitutti yli 100 m2 alueen Schwindtin kaivausten ympärillä ja vuonna 1925 Ailio palasi vielä tutkimaan Rönnynkylän asuinpaikkoja. Tutkimuksiin johtaneet irtolöydöt ovat peräisin eri puolilta Rönnynkylää, eikä kaikkien täsmällisiä löytöpaikkoja pysty enää määrittelemään eikä niiden yhdistäminen kylän eri asuinpaikkoihin ole aina mahdollista.
Muinaisjäännösrekisterissä Rönnyn asuinpaikka on merkitty Vanhasta Rönnin talosta (Vanhatalo) 400 metriä länteen, Kylmäpuron koillisrannan pellolle, Pihlajaharjun talon eteläpuolelle. Missään löytökuvauksissa tänne ei kuitenkaan sijoitu irtolöytöjä.
Vuoden 2013 inventoinnissa Kylmäpuron koillisranta Vanhallle Rönnille johtavan tien 4-tien välisellä alueella oli tarkastettavissa. Pellolla oli viljanoras ja maanpinta hyvin näkyvissä, sateinen ilma vielä edesauttoi inventointia. Muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukainen asuinpaikka-alue sijaitsee loivasti puroon viettävällä tasangolla, jonka itäpuolella nousee muinaisrantatörmä. Maaperä on kosteaa hietaa tai hiesua. Rajauksen mukaiselta alueelta ei löytynyt yhtään mitään, mikä on erikoista mikäli paikalla olisi kivikautinen asuinpaikka.
Inventoinnissa tästä rajauksesta ylempää, em. törmältä ja vajaa 100 metriä itään, sen sijaan löytyi selviä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta: kvartsia ja kiviesineiden katkelmia. Runsain keskittymä oli hiekkaisella pellon osalla aivan 4-tien vieressä, pellolla olevan notkelman (muinainen lahti) yläpuolella. Löytöjä oli harvakseltaan myös törmän rinteessä vanhalle asuinpaikkarajaukselle päin sekä joitakin kvartseja myös törmän reunasta ”sisämaahan” Pihlajaharjun talolle päin olevalla hiekkatasangolla lähellä Hylkylään johtavan tien laitaa.
Vaikuttaa siltä, että Rönnyn asuinpaikan alkuperäinen rajaus ei perustu maastoinventointiin, vaan se on rekonstruoitu esim. vanhoista löytökuvauksista. Todennäköisesti Rönnyn asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat nyt v. 2013 inventoinnissa rajatulta löytöalueelta. Varmana asiaa ei voi pitää, joten vanhan rajauksen mukaista Rönnyn löytöaluetta lienee edelleen syytä pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. |