Kohde sijaitsee Pihtiputaan itäosassa, Keiteleen ja Pihtiputaan kuntien rajalta noin 5 km länteen, pitkän Kolkunjärven pohjoispäässä olevan Kukasniemen äärimmäisessä itä/kaakkoiskärjessä. Niemen kärki on muusta niemestä vain muutaman metrin levyisen kannaksen erottama. Niemen länsipuolella on matala pitkä hiekkaranta, jonka yläpuolella on matala moreenitörmä. Niemen kärki on samanlaista moreenitörmää, joka on kokonaisuudessaan vain 1–2 m järven pinnan yläpuolella. Niemellä kasvaa harvahkoa metsää, joka paikoin on soistunutta. Aivan rannassa ja kärjessä, missä on kovempaa moreenimaata, on isompaa männikköä, mm. komea vanha mänty, jossa kalasääksi pesii.
Niemen kärki on kooltaan vain muutamia kymmeniä neliöitä. Rantahiekalla ja niemessä tulenpidon jälkiä, joista nuorimmat ovat moderneja.
Rantahiekalta on löytynyt kvartsia ja niemennokkaan tehdystä lapionpistosta palaneita kiviä ja kvartsia. On mahdollista, että paikka on ollut alkujaan laajempi ja että vesi on syönyt ja siirtänyt hienomman aineksen siten, että vain niemennokka on jäljellä.
Vuoden 2013 inventoinnissa Kukasniemen kaakkoiseen suuntautuvan pitkän rantahietikon koillispäästä löytyi rantavedestä yksi hieman vedessä pyöristynyt kvartsi-iskos, noin 85 metriä varsinaisesta asuinpaikasta länteen. Muualla alueella ei havaittu asuinpaikan merkkejä, mutta vesi ei ollut erityisen matalalla, joten rantaa ei kovin paljon voinut tarkastella. Asuinpaikka lienee pitkälti aiemmin rajatun laajuinen.
Luonti: 27.8.1997 Viimeisin muutos: 12.2.2015
Tutkimukset
Mirja Miettinen tarkastus 1997
Löydöt: KM 30334
Huomautuksia: Löydöt: kvartsia.
Metsäteknikko Mauri Perälä oli työmatkansa yhteydessä löytänyt rantahiekalta kvartsia ja niemennokkaan tekemästään lapionpistosta palaneita kiviä, kvartsia ja "kivikirveen". Perälän on arvellut, että paikka on ollut alkujaan laajempi ja että vesi on syönyt ja siirtänyt hienomman aineksen siten, että vain niemennokka on jäljellä. Täten selittyisivät kvartsit rantahiekalla ja -vedessä.
Kyseessä on pienialainen asuin- tai leiripaikka, josta on jäljellä vain niemennokka. Kohde on erinomainen esimerkki kalastus- tai pyyntipaikasta erämaajärven rannalla. Asuinpaikka lienee ollut käytössä varhaiselta kivikaudelta lähtien, sillä järvi on Muinais-Päijänteen yläpuolella.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.12.2011
Petro Pesonen inventointi 2013
Luonti: 12.2.2015
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.