Savonlinna
kiinteä muinaisjäännös
Pakkasharju a	618010032
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	kivikautinen, neoliittinen
Z/m.mpy alin: 79.50 Z/m.mpy ylin: 81.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6849175 I: 627403 YKJ P: 6852047 I: 3627625 ETRS89/WGS84 Lat: 61.75431149° Lon: 29.41339460° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 45.2587' Lon: 29° 24.8037' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 45' 15.5214" Lon: 29° 24' 48.2206"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Pakkasharjun lounaiskulmassa, eteläkaakkoon pistävän pienen niemen tyvellä. Pakkasharju on kooltaan noin 400 x 200 metriä. Sen korkein kohta on noin 93 metrin korkeudella ja sijaitsee Pakkasharjun länsipään asuinpaikasta noin 100 metriä itään (Pakkasharju a ja b). Eteläinen Pakkasharju a on vain noin 50 metrin päässä Punkaharju-Kesälahti -tien vieressä sijaitsevasta Pakkasharju b:stä, joten ne kuulunevat samaan asuinpaikkaan huolimatta noin 2 metrin korkeuserosta. Eteläisempi keskittymä on noin 20-25 metrin pituinen ja 10-15 metrin levyinen. Se sijaitsee heti mäen laella olevien rakennusperustusten eteläpuolella Heinlammelle ja niemelle viettävän rinteen terassilla suunnilleen korkeuskäyrien 79,5 - 81 m mpy välillä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä alueelta poimittiin talteen saviastianpaloja, kvartseja ja palanutta luuta. Vuoden 1990 lisätutkimuksen mukaan Pakkasharjun länsipuolella oli kaksi löytökeskittymää ja niiden välinen 50 metrin pituinen rinne oli löydötön. Tämä vahvistaa Sepänmaan olettamuksen, että alueella on kaksi löytökeskittymää (Pakkasharju a ja b). Nämä kuuluvat kuitenkin yhteen ja samaan muinaisjäännösalueeseen. Asuinpaikan lähiympäristössä todennäköisesti Salpalinjaan liittyviä betonijalustoja, joten muinaisjäännösalue on tuhoutunut osittain Salpalinjan rakentamisen yhteydessä.

Luonti: 1.11.2002 Viimeisin muutos: 19.11.2002

Tutkimukset

Timo Sepänmaa inventointi 1989

Löydöt: KM 24780: 1-3

Huomautuksia: Pakkasharjun lounaiskulmassa, eteläkaakkoon pistävän pienen niementyvellä. Löydöt polun pinnasta. Paikalla oli "moderni" nuotiopaikka sekä Salpalinjaan liittyvä kenttälinnoite. Ympäristö vaikutti hieman pengotulta. Maaperä oli hiekkaa, puusto pääasiassa mäntyä. Pakkasenharjun alueelle oli suunnitteilla valtion vierashotelli. KM 24780: 1 Saviastianpaloja, 7 kpl, sekoite: asbesti KM 24780: 2 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl KM 24780: 3 Palanutta luuta, 2 kpl

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Anne Vikkula koekaivaus 1990

Löydöt: KM 26806: 1-10

Huomautuksia: Sepänmaan Pakkasharju a = Vikkulan Pakkasharju länsi eteläisempi löytökeskittymä. Tutkimuksessa käytettiin kairaseulontamenetelmää. Näytteitä otettiin yhteensä 57 kappaletta. Lisäinformaation saamiseksi kaivettiin lisäksi kaksi neliömetrin suuruista koekuoppaa. Kaikista kairanäytteistä lähetettiin näytteet Mikroliitti Oy:lle fosforianalyysiä varten. Kairauspisteen 12 kohdalle sijoitetusta koekuopasta löytyi 19 saviastianpalaa, piikaavin, piiesine, 12 kvartsi-iskosta ja palanutta luuta. 57 kairausnäytteestä 15 näytettä antoi positiivisen tuloksen eli niissä oli havaittavissa muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Pakkasharjun länsipään muinaisjäännösalue jakautuu kahteen pesäkkeeseen, joiden välillä on 50 metrin löydötön alue. KM 26806: 1 Keramiikka, 3 kpl, koristelu: kampaleimat KM 26806: 2 Keramiikka, 12 kpl, sekoite: asbesti, kiille ja kvartsi, ei koristelua KM 26806: 3 Piiesine KM 26806: 4 Piikaavin KM 26806: 5 Kvartsi-iskoksia, 11 kpl KM 26806: 6 Palanutta luuta, 3 kpl KM 26806: 7 Keramiikka, 1 kpl, sekoite: kvartsia, koristelu: kampaleimat KM 26806: 8 Keramiikka, 3 kpl, sekoite: asbesti, kiille, kvartsi ja talkki KM 26806: 9 Kvartsi-iskoksia, 1 kpl KM 26806:10 Palanutta luuta, 2 kpl

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Panu Nykänen tarkastus 1997

Huomautuksia: Pakkasharjun lounaisrinteillä sijaitsevat hiekkamaahan kaivetut Salpalinjan kenttälinnoitteet. Ne ovat edelleen selvästi näkyvissä ja paikoin jopa hyväkuntoisia. Kenttälinnoitteen muodostaa joukko jalkaväen tuli- ja suoja-asemia yhdyskäytävineen, Pakkasharjun ja Heinniemen välissä sijaitseva kivilohkareista koottu panssarieste sekä aivan valtatien varressa oleva vallimainen este. Kenttälinnoitteiden puurakenteet on paikallisten asukkaiden kertoman mukaan purettu joskus 1950-luvun alussa ja kaivannot ovat täyttymässä vähitellen eroosion vaikutuksesta.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Martti Koponen tarkastus 2020

Huomautuksia: Kohde ennallaan.

Luonti: 18.11.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Punkaharju 32-33 Tuunansaari Pakkasharju länsi Kivikautisen asuinpaikan koekaivauskertomus 1990; Koekaivaus; 1990   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM24780:1-3 Asuinpaikkalöytö Pakkasharju a    KM26806:1-10 Asuinpaikkalöytö Pakkasharju a

kopioi linkki tälle sivulle: