Umpilammen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Puumalan kirkolta 9,5 km länsiluoteeseen, Pistohiekan laajasta asuinpaikka-alueesta (Pistohiekka A) noin 0,4 km itään ja Pistohiekan leirintäalueelta 0,4 km koilliseen. Pitkänomaisen ja kiemuraisen asuinpaikan eteläinen reuna ulottuu Puumala-Mikkeli -maantieltä n. 50 m pohjoiseen ja pohjoisreuna Umpilammen pohjoispuolelle. Lännessä asuinpaikka rajautuu osittain kallioon. Maasto on pääasiassa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikalla on havaittu kolme maanpinnalle selvästi erottuvaa asumuspainannetta. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa olevia saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskos sekä merkkejä paksuhkosta kulttuurimaakerroksesta. Löydöt: KM 28533, KM 28534, KM 28535 (saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia).
Asuinpaikkaa rikkoo vanha hiekkakuoppa sekä osittain sen kanssa päällekkäinen sota-ajan kulttuuriperintökohde Umpilampi 2.
Luonti: 13.11.2001 Viimeisin muutos: 16.11.2016
Tutkimukset
Timo Jussila tarkastus 1994
Löydöt: KM 28534:1-2
Huomautuksia: Nro 1: Saviastianpaloja (7 kpl), ulkopinnassa laaja koristeeton ala sekä matalia painanteita kahdessa rivissä, sekoitteena kivimurskaa, Ka III.
Nro 2: Saviastian reunapala, reuna paksunnettu ja suora, reunan päällä viivapainanne.
Jussila 1994, Muinaisjäännösten merkintäsuunnitelma -kertomus.
Kohde on Jussilan v. 1994 nimeämä Pistohiekka 3.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.11.2001
Anu Kehusmaa inventointi 2004
Luonti: 21.9.2004
Esa Hertell inventointi 2015
Luonti: 16.11.2016
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.