Kohde sijaitsee Pyhännänjoen länsirannalla, noin 1,6 km lounaaseen Pyhännäjoen suusta. Talon mailta on löydetty useita kiviesineitä, joiden tarkempaa löytöpaikkaa ei tunneta. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä tarkastettiin talon pellot. Rautakautinen kirves on löytynyt jokseenkin koordinaattien osoittamasta paikasta 1960-luvulla. Löytöä valottavia havaintoja paikalla ei inventoinnissa onnistuttu tekemään.
Vuoden 2012 linjausinventoinnissa maakaapelilinjaukset sekä purettavaksi suunnitellun sähkölinjan ympäristö sekä Koivulan tilan koillis-kaakkoispuoliset pellot tarkistettiin. Pellot olivat kylvettyinä, ja lähinnä käytiin läpi peltojen yläosat. Rautakirves on löytynyt läheltä tilarakennuksia pellolle johtavan ajotien eteläpuolelta. Rautakirveen löytöpaikka kasvaa vattua ja tämä alue lähiympäristöineen on melko voimakkaasti muokattua, mm. pelloille laskevalla rinteellä havaittiin useita moderneja kuoppia. Ehjiä maakerroksia rautakirveen löytökohdalla tuskin on enää jäljellä. Talon pihapiirissä on joitakin pieniä siirtolohkareita, jotka vaikuttivat potentiaalisilta kuppikiviltä. Niiden pinnan tarkistuksessa ei kuitenkaan löytynyt kuoppia. Koivulan talosta n. 100 m koilliseen löytyi n. 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta.
Koivulan lounaispuolisen tilan pellot kasvoivat heinää ja olivat hevoslaitumena. Näiltä alueilta ei saatu uusia havaintoja.
2022: Rautakirveen löytöpaikka oli peitteinen, samoin pääosin myös lähipellot. Koivulan eteläpuolisilla pelloilla osa pelloista oli puinnin jäljiltä ja maanpinta paikoin peitteetön, pelloille tehtiin muutamia lapionpistoja. Esihistoriaan viittaavia havaintoja ei saatu. Vuoden 2012 inventointiraportissa mainittu tervahauta todettiin kellarin pohjaksi (eriytetty kohteeksi Koivula 2).
Luonti: 18.12.2001 Viimeisin muutos: 13.11.2023
Tutkimukset
Mika Sarkkinen inventointi 1996
Huomautuksia: Pyhännän kirkosta 8 km pohjoiskoilliseen, Pyhännänjoen länsirannalla, noin 1,6 km lounaaseen Pyhännäjoen suusta. Talon mailta on löydetty useita kiviesineitä, joiden tarkempaa löytöpaikkaa ei tunneta.
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin talon pellot. Pohjoisin peltoalue oli viljansängellä ja muut nurmella. Löytöjä ei tehty. Kivikautisia esineitä ei tiettävästi ole kokoelmiin saatujen jälkeen löytynyt. Talon vanha emäntä kertoi perunaa aiemmin kasvatetun talon lähellä olevissa pelloissa, mistä rautakirveskin on löytynyt. Tämä kohta oli kuitenkin paksun kulokon peitossa, eikä kivi- saati rautakauteen viittaavia löytöjä onnistuttu tekemään. Maaperä rinteen yläosan pelloilla oli hiekkamultaa.
Rautakirves on ollut Pyhännän kotiseutumuseossa, jossa käydessään Janne Vilkuna tunnisti sen rautakautiseksi. Löytöpaikasta ei ollut tuolloin tietoa, mutta Pyhännän nuoriso- ja kultturisihteeri Raili Turunen onnistui jälkeenpäin selvittämään sen löytöpaikaksi Koivu-
lan. Koivulassa kerrottiin kirveen löytyneen jokseenkin koordinaattien osoittamasta paikasta 1960-luvulla. Löytäjä on talon poika Antero Järvelä. Löytöpaikka oli paksulla kulokolla olevaa hiekkamaata. Löytöä valottavia havaintoja paikalla ei onnistuttu tekemään.
Kohde tarkastettu: 24.9.1996
Luonti: 29.3.2007
Jaana Itäpalo inventointi 2012
Löydöt: -
Huomautuksia: Pyhännän Tavastkengän vesi- ja sähköjohtolinjausten arkeologinen inventointi.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.