Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reisjärven itärannalla, Kantinkankaan länsipäässä. Alue on järveen loivasti laskevaa kangasta, piha-alueita sekä osittain viljelyskäytössä. Alueella on myös vedenottamo. Paikalta toimitettiin Kansallismuseoon vuoden 1957 alussa löytöjä, jotka oli havaittu maantienteon yhteydessä 1954. Jo aiemmin oli alueella löydetty kivikautista esineistöä.
Vuoden 1957 Ville Luhon kaivauksissa paikalta löydettiin runsas löytöaineisto erilaisten kiviesineiden (mm. piinuolenkärki) ja kvartsin lisäksi keramiikkaa sekä meripihkakoru sekä tulisijoja ja mahdollisia paalunsijoja. Kohde on merkitty maastoon muistomerkillä, jonka läheisyydessä 1957 Hylkirannantein järvenpuolella kaivaukset sijaitsivat. Kyseessä on pitempiaikainen asuinpaikka, joka ajoittuu erityisesti kampakeraamiselle kaudelle, mahdollisesti varhaiskampakeramiikasta ja varhaismetallikauteen saakka (Sär 2-keramiikkaa).
Kaivauksen jälkeen on muistomerkistä n. 100 m länteen rakennettu huvila, jonka rakentamisen yhteydessä on kangasta leikattu, ja vuoden 1991 inventoinnissa leikkauksesta oli löydettävissä kvartseja. Huvilan kohdalta kulkee voimalinja kohti lounasta, joka päättyy vedenottaman lähellä olevaan muuntamoon. Muuntamon kohdalta alkavat Kantin talon pellot. Vedenottamosta on kaivettu voimalinjaa seuraava vesijohtokaivanto Hylkirannalle päin. Vesijohtokaivannon alueelta, vedenottamolta lähtien aina huvilarakennukselle asti oli havaittavissa esinelöytöjä, kvartseja, piitä ja keramiikkaa, kaikkiaan noin 200 m matkalta. Huvilan, vedenottamon, vesijohdon sekä voimalinjan perustukset olisivat aikanaan edellyttäneet arkeologisia selvityksiä ja tutkimuksia.
Kantin talossa oli 1991 runsas kokoelma kiviesineitä, joukossa piitä ja keramiikka, jotka hän poiminut vedenottaman ja Kantin talon navetan välissä olevasta pellosta. Saadun tiedon
mukaan ei löytöjä ole tehty navetan eteläpuolisista pelloista. Nämä esineet lienevät edelleen talossa, mutta ne kuvattiin inventoinnin yhteydessä.
Inventointi osoitti, että Luotolan asuinpaikka on oletettua huomattavasti laajempi. Asuinpaikka ulottuu ainakin Hylkirannan tienvarressa (kulttuurikerrosta oli 1957 todettu tien molemmin puolin) olevalta muistomerkiltä Reisjärven rantaa seuraten Kantin talolle asti. Asuinpaikan leveys järven rannasta kankaalle päin on ainostaan arvioitavissa, noin 100 m levyiseksi. Huomautettakoon lisäksi, että muistomerkin ja Kantin talon väliselle alueelle oli (1991) rakenteilla kaksi omakotitaloa, ja yksi oli jo valmiina.
Jo vuoden 1991 inventoinnin havaintona alueen todettiin vaativan laajemman kartoituksen asuinpaikan rajojen selvittämiseksi, jotta rakennustoiminta ei tuhoaisi jäljellä olevaa asuinpaikka-aluetta, joka näyttää olevan erittäin runsaslöytöinen ja merkittävä Reisjärven esihistorian kannalta. Ks. myös 1991 inventointikohde 8, Kantin talo, johon liittyy myös tietoja hävinneistä vallituksista (SMYA XII, s. 118). |