Kihlakuntakertomuksessaan vuodelta 1886 S. Ingman mainitsee Jylhänkankaan nimellä paikan, missä pitäisi olla noin 40 syltä pitkän ja 1 - 2 syltä leveän ja 1 jalan korkuisen kiviaidan. Paikan hän sanoo sijaitsevan "noin 1/2 peninkulmaa Siikajoesta ja yhdenverran etelään Revonlahden kirkolta". Kangas ei hänen mukaansa ole kovin korkea, jyrkin se on itäreunalta.
Revonlahden lähistöltä tunnetaan sekä Jyljänkangas että Jylhänkangas. Kumpikaan ei sijainniltaan vastaa Ingmanin kuvausta. Jyljänkankailla sitä vastoin on kuvaukseen sopiva luonnollinen rantavalli ja mahdollisia röykkiöitä (ks. Siikajoki, kohteet 16 ja 17). Kivikkoiselta Jylhänkankaalta ei kivirakenteita tai aitamaisia luonnonmuodostelmia tavattu.
Ingmannin antamien sijaintitietojen perusteella oikeaa kangasta on vaikea määrittää. Ainoa jokseenkin mahdollinen paikka voisi olla Huumarinkangas, johon Jyljänkangas nimeä ei tosin voitu yhdistää. Ko. kankaan kaakkoispäässä on epämääräinen pitkänomainen epäyhtenäinen luonnonkivikko, joka kooltaan kutakuinkin vastaa Ingmanin "kiviaitaa". Myös kuvaus kankaasta on jotakuinkin osuva.
Mittojensa perusteella Ingmanin kuvaama kiviaita voidaan luokitella luonnonmuodostelmaksi, sillä sitä vastaavia muinaisjäännöksiä ei tunneta.
2022: Kyseessä on luonnonmuodostuma; kohdetta ei inventoitu.
Luonti: 5.12.2001 Viimeisin muutos: 19.9.2023
Tutkimukset
Mika Sarkkinen inventointi 1997
Huomautuksia: Ruukin inventointi 1997.
Kihlakuntakertomuksessaan vuodelta 1886 S. Ingman mainitsee Jylhänkankaan nimellä paikan, missä pitäisi olla noin 40 syltä pitkän ja 1 - 2 syltä leveän ja 1 jalan korkuisen kiviaidan. Paikan hän sanoo sijaitsevan "noin 1/2 peninkulmaa Siikajoesta ja yhdenverran etelään Revonlahden kirkolta". Kangas ei hänen mukaansa ole kovin korkea, jyrkin se on itäreunalta.
Revonlahden lähistöltä tunnetaan sekä Jyljänkangas että Jylhänkangas (PK 2443 03, r. 7183/2540 ja 7181/2542). Kumpikaan ei sijainniltaan vastaa Ingmanin kuvausta. Jyljänkankailla sitä vastoin on kuvaukseen sopiva luonnollinen rantavalli ja mahdollisia röykkiöitä (ks. Siikajoki, kohteet 16 ja 17). Kivikkoiselta Jylhänkankaalta
ei kivirakenteita tai aitamaisia luonnonmuodostelmia tavattu.
Ingmannin antamien sijaintitietojen perusteella oikeaa kangasta on vaikea määrittää. Seudun hyvin tuntevat revonlahtiset, Kohtelonkankaan Ansamaat ja Nurkan taloa asuva Valtteri Sarkkinen kertoivat, että sellaista kiviaitaa Revonlahden kirkon eteläpuolisilla kan-
kailta he eivät tunne. Ainoa jokseenkin mahdollinen paikka voisi olla Huumarinkangas, johon Jyljänkangas nimeä ei tosin voitu yhdistää. Ko. kankaan (PK 2443 02, r. 7176/2545) kaakkoispäässä on epämääräinen pitkänomainen epäyhtenäinen luonnonkivikko, joka kooltaan kutakuinkin vastaa Ingmanin "kiviaitaa". Myös kuvaus kankaasta on
jotakuinkin osuva.
Mittojensa perusteella Ingmanin kuvaama kiviaita voidaan luokitella luonnonmuodostelmaksi, sillä sitä vastaavia muinaisjäännöksiä ei tunneta.
Kohde tarkastettu: (Huumarinkangas 18.9.1997)
Luonti: 6.6.2007 Viimeisin muutos: 6.6.2007
S. Ingman ei määritelty 1896
Huomautuksia:
Luonti: 6.6.2007
Jaana Itäpalo ja Hans-Peter Schulz inventointi 2022
Huomautuksia: Raahe Pyhäjoki Siikajoki 2022. SSAB Europe Oy Raahen tehtaan 400 kV voimajohtohankkeen arkeologinen inventointi / Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu. Kohdetta ei tarkastettu inventoinnin aikana.
Luonti: 19.12.2022
Jaana Itäpalo ja Hans-Peter Schulz inventointi 2022
Huomautuksia: Raahe, Siikajoki, Liminka, Tyrnävä, Kempele, Oulu 2022. Hallan merituulivoimapuistohanke - mantereen sähkönsiirtoreittien arkeologinen inventointi / Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu. Ei tarkistettu inventoinnin yhteydessä.
Luonti: 19.9.2023 Viimeisin muutos: 20.9.2023
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.